Älymuki tunnistaa juomasi kalorit

Vessyl-muki osaa kertoa, milloin on aika juoda lisää.

Tekniikka tulee vauhdilla myös astioihin. Uudenlainen älymuki tunnistaa paitsi juomasi kalorit, sokeri- ja proteiinimäärän - myös sen, mitä ja miten paljon juomaa kupissa on.

Mukin nimi on Vessyl ja siitä toivotaan apua etenkin painostaan kiinnostuneille. Monissa virvoitusjuomissa on varsin paljon kaloreita.

Mukin suunnittelusta on vastannut aktiivisuusrannekkeestaan tunnetun Jawbonen luova suunnittelija. Itse laitteen kehityksestä on vastannut yrityksen nokkamies. Mukin sensorit on viritetty niin tarkoiksi, että se tunnistaa eri appelsiinimehut ja erottaa kolajuomat toisistaan.
Muki kertoo juoman kalori- ja kofeiinimäärän sekä proteiinipitoisuuden ja se tunnistaa myös alkoholijuomat. Kertoo tiedot myös kännykkääsi.

Tieto välitetään käyttäjälle mukin ulkopinnalle. Vessylin oma mobiilisovellus tarkkailee käyttäjän juomatottumuksia ja muun muassa sitä, miten hyvin elimistö on nesteytetty päivän aikana. Muki antaa oman suosituksensa, jonka se tekee muun muassa käyttäjän sijainnin perusteella.
Mukin sivussa oleva viiva näyttää reaaliajassa, milloin on aika juoda lisää.

 Muki on mahdollista tilata ennakkoon. Markkinoille se tulee ensi vuoden alussa 199 dollarin eli noin 146 euron hinnalla. Ennakkoon mukin voi tilata noin 75 eurolla.

Mensan älykkyystestit roskikseen

Älykkyyttään voi testata muutenkin kuin Mensan menetelmillä.

Muutama asia arkisessa elämässä vihjaa siihen, että ihmisen älykkyys saattaa olla keskimääräistä suurempi. Ne kaikki eivät ole miellyttäviä.

mielisairaus
Rankat mielialan muutokset ja mielen horjuminen voivat olla se hinta, jonka jotkut ihmiset maksavat korkeasta älykkyydestä, väittää uusi tutkimus.
Psykologit ovat nimittäin havainneet, että lapsen korkeaan älykkyysosamäärään liittyy piirteitä, jotka voivat  johtaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön nuorena aikuisena.

huolet
Ihmiset, joilla on korkea älykkyysosamäärä, ovat taipuvaisempia ahdistumaan kuin kohtalaisen älykkäät kanssaihmiset. Ihmiskunnan alkuhämärissä ahdistus on voinut olla se keino, jolla on selvitty erittäin hankalissa olosuhteissa. Silloin ei ole voinut ottaa iloa elämästä irti.
Kaikki tämä on voinut jättää älykkäisiin ihmisiin taipumuksen ahdistuneisuushäiriöihin.

uudet ideat
Älykkäät ihmiset todennäköisesti keksivät uusia ideoita. Historiassa tämä on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että on osattu hylätä taikausko ja löytää uusia tapoja organisoida yhteisö.
Erään tutkimuksen mukaan tämä selittää sen, miksi älykkäät ihmiset ovat todennäköisemmin ateisteja ja poliittisesti liberaaleja.
Samassa tutkimuksessa todettiin, että niillä nuorilla aikuisilla, jotka kuvasivat itseään erittäin konservatiivisiksi, keskimäärin äIykkyysosamäärä oli  95, kun taas erittäin liberaaleina itseään pitävien luku oli keskimäärin 106.

kaipuu yksinäisyyteen
Mitä enemmän älykkäät ihmiset seurustelevat ystäviensä kanssa, sitä tyytymättömämpiä he ovat erään tutkimuksen mukaan elämänsä. Havainto haastaa sen laajalti hyväksytyn ajatuksen, että kanssakäyminen muiden kanssa tekee yleensä ihmisistä onnellisempia.
Voi siis olla niin, että älykkäiden ihmisten tyytyväisyys ei lisäänny seurustelemalla muiden ihmisten kanssa.

yökyöpeliys
Älykkäillä ihmisillä on usein taipumus mennä nukkumaan myöhään ja herätä keskimääräistä myöhemmin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 20 745 nuoren amerikkalaisen unitottumuksia ja todettiin, että arkisin tavallinen kansa meni nukkumaan keskimäärin kello 23:41 ja heräsi 7:20. Sen sijaan älykäs painui perkuihin 00:29 ja heräsi 7:52. Viikonloppuna erot olivat vieläkin selvemmät.

luottamus
Älykkäät ihmiset luottavat toisiin ihmisiin todennäköisemmin kuin muut, väittää Yhdysvalloissa tehty  mielipidekysely. Tämä voi johtua siitä, että älykkäät ihmiset osaavat lukea ja tulkita paremmin toisten ihmisten luonteita.
Samassa tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset, jotka olivat luottavaisempia, olivat myös onnellisempia ja heillä oli parempi fyysinen terveys.

laiskuus
Laiskat ihmiset nauttivat tutkimuksen mukaan todennäköisemmin ajattelusta. Toisaalta heidän, jotka eivät nauti ajattelusta, tarvitsee tehdä enemmän töitä paetakseen omia ajatuksiaan.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset, jotka pitävät ajattelusta, on enemmän mukavia muistoja. He myös käyttävät usein enemmän päätösten tekemiseen ja myös päätyvät prosessissa parempaan lopputulokseen.

Suomea uhkasi degeneroituminen

Degeneraatio:
populaation geeniperimän heikentyminen useamman sukupolven kuluessa erityisesti sisäsiittoisuudesta johtuen ja kun luonnonvalinta ei karsi heikkoja yksilöitä.

Mutta fillari pelasti Suomen

Enää ei tarvinnut maaseudulla naida naapurista.
Fillarilla pääsi kevyesti tansseihin ja saatille vaikka naapurikuntaan.
Mutta alkuun päästyään degeneraatio ei hevin luovu "saaliistaan".
Sen jälkimaininkeja on havaittavissa vieläkin, vaikka viisi sukupolvea olemme "jalostuneet".

By pali 

Nyt se on varmaa - VEDENPAISUMUS TULEE

Suuri osa valtavasta Etelämantereen läntisestä mannerjäätiköstä on hajoamassa ja sen jatkuva sulaminen näyttää pysäyttämättömältä.

Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NASA järjesti  pikainfon  heti, kun tiedot oli varmistettu.

Jos tutkijoiden havainnot pitävät paikkansa, sulaminen saattaa nostaa merenpintaa jopa kolmesta neljään metriä tulevina aikoina.

Ilmaston lämpenemisen taustalla on tutkijoiden mukaan varmuudella ihmisten toiminta ja kasvihuonekaasut. Ne sulattavat jääpeitettä. Mukana muutoksessa voi olla myös muita, toistaiseksi tuntemattomia tekijöitä. Se ei kuitenkaan muuta asetelmaa.
Merenpinnan nousu on todennäköisesti suhteellisen hidasta nykyisellä vuosisadalla, mutta tulevaisuudessa se voi nopeutua merkittävästi.

Tulviva vesi ajaa koko sivilisaation kriisiin.

Ilmastonmuutoksen todellisia seurauksia ei osaa kukaan ennustaa. Se pelottaa tutkijoita.
"Tämä tapahtuu varmasti. Nyt ei ole mitään keinoa pysäyttää prosessia", sanoo NASA:n
napajäätiköiden tutkija Thomas P. Wagner.

" Riittääkö sitä vettä meillekin ,,,?"

 

Sitä, miten nopeasti jää sulaa, tutkijat eivät vielä osaa tarkkaan laskea.

Jo nyt löytyneet sulamisen lähteet voivat nostaa merenpintaa lähes 1,5 metriä. Tutkijat laskevat, että lopullinen nousu voisi olla kolminkertainen.

OH-HOH! Holkeri lisääntyy 156-vuotiaana!

                

Maailman pisimpään eläväksi selkärankaiseksi on varmistunut jäähai, kertoo Science-lehdessä julkaistu tutkimus.

Atlantin pohjoisosissa kuten Grönlannin ympärillä uiskenteleva jäähai eli holkeri (Somniosus microcephalus) voi elää jopa 400-vuotiaaksi.

Naaras lisääntyy vasta 156-vuotiaana. Jäähain elinikää lisää se, että se kasvaa vain senttimetrin vuodessa.

Ainoastaan erään simpukkalajin tiedetään elävän jäähaita pidempään.

Tutkijat saivat iän selville radiohiiliajoituksella. 1950-luvulla tehtyjen ydinkokeiden takia joissakin haissa oli radioaktiivisia jäämiä. Niiden perusteella tutkijat pystyivät arvioimaan haiden ikää. Vanhimman iäksi arvioitiin 392 vuotta – tosin heitto suuntaan tai toiseen voi olla jopa 120 vuotta.

Linnunradan oudoin tähti himmenee...

  Mitä megarakennelmaa alienit rakentavat...?  

Tähden ympärillä on muun muassa esitetty olevan muukalaisten megarakennelma.

KIC 8462852 käyttäytyy oudosti. Lempinimen Alien Megastructure Star saanut tähti  himmenee, eikä syytä ole keksitty.

Yhtenä selityksenä on esitetty, että muukalaiset rakentavat tähden ympärille valtavaa rakennelmaa, jonka tarkoituksena ilmeisesti olisi kerätä energiaa.
Perinteisempi selitys on, että tähden eteen kerääntyy komeettoja ja muuta materiaa, jotka saavat sen valon vilkkumaan ja vaimenemaan.
Tuoreen tutkimuksen mukaan komeetat eivät voi selittää tähden käytöstä.
-Mikään tunnettu tai ehdotettu avaruuden ilmiö ei voi täysin selittää tähden lähettämän valon vaihteluita, kirjoittavat Kalifornian teknillisen yliopiston Caltechin Ben Montet ja Carnegie instituutin Joshua Simon tutkimuksessaan.
-Käytimme paljon aikaa vakuuttaaksemme itsellemme, että tämä ei ole totta. Mutta emme pystyneet siihen, kertoo Montet Gizmodo-julkaisulle.

Tutkimuksessa käytettiin Nasan Kepler-avaruusteleskooppia määrittelemään kuinka kirkkaasti tähti loisti. KIC 8462852 himmeni 0,34 prosenttia vuodessa ensimmäisten 1 000 tarkkailupäivän aikana. Sen jälkeen se himmeni lisää noin kaksi prosenttia seuraavien 200 päivän aikana.

Tutkijat vertasivat tietoja 193 läheisen tähden kanssa ja 355 sellaisen tähden kanssa, jotka ovat samanlaisia kuin KIC 8462852. Mikään muu tähti ei käyttäytynyt samalla tavalla.
Vanhat mittaukset osoittavat, että KIC 8462852 on ainoa tällä tavalla käyttäytyvä tähti kaikkien niiden 150 000 tähden joukossa, joita Keplerilla on tutkittu.                                               
Se, että tähden ympärille rakennettaisiin jotain valtavaa, selittäisi oudon himmenemisen elegantisti.
Astronomi Jason Wright kertoo The Independentille, että ei ymmärrä ilmiötä.
-Siksi se on niin kiinnostava, se on cool. Tässä ei ole mitään järkeä.
Wright sanoo, että muukalaisten edesottamusten pitäisi aina olla viimeinen harkittava selitys. Mutta se mitä hän on havainnut "näyttää juuri siltä, mitä voisit ajatella meille tuntemattoman sivilisaation rakentavan".
KIC 8462852 on noin 1 480 valovuoden päässä Maasta.

Laiskuus on merkki älykkyydestä

Uuden amerikkalaistutkimuksen mukaan älykkäät ihmiset laiskottelevat enemmän kuin hyvin aktiiviset verrokit, The Independent -lehti kertoo.

• Tutkimuksessa seurattiin korkean älykkyysosamäärän omaavia henkilöitä ja heidän fyysistä aktiivisuuttaan.
• Amerikkalaistutkimuksessa pääteltiin, että hyvin älykkäät eivät pitkästy yhtä helposti kuin hyvin aktiiviset ihmiset ja käyttävät siksi enemmän aikaa ajatteluun Kuvahaun tulos haulle lazy
• Passiivisuus vaikutti silti negatiivisesti muuhun terveyteen

Tutkimuksessa seurattiin korkean älykkyysosamäärän omaavia henkilöitä ja heidän fyysistä aktiivisuuttaan verrattuna hyvin aktiivisiin ihmisiin.

Tutkimus vaikuttaa osoittavan sitä, että korkean älykkyysosamäärän omaavat henkilöt eivät pitkästy yhtä helposti kuin muut ja ajattelevat siksi myös enemmän kuin hyvin aktiiviset ihmiset. Hyvin aktiiviset ihmiset taas tylsistyvät helpommin ja käyttävät energiaansa enemmän ulkoisiin toimintoihin - joko kyllästymisensä vuoksi tai paetakseen ajatuksiaan, The Independent -lehti kirjoittaa amerikkalaistutkimuksen analyysistä.

Tutkimus toteutettiin vertaamalla viikon ajan kahdenlaisia opiskelijaryhmiä, joissa oli joko "ajattelijoita" ja "vähemmän pohdiskelevia". Osallistujien fyysistä liikkuvuutta seurattiin ja selvisi, että enemmän pohdiskelevat henkilöt eivät olleet yhtä aktiivisia kuin verrokkiryhmä.

Vaikka älyköt hyötyivät "laiskottelusta", liikunnan vähäisyys vaikutti kielteisesti muuhun terveyteen. Eikä laiskottelu johda älykkyyden lisääntymiseen.

Uusi teoria: Viimeiset mammutit kuolivatkin janoon

Villamammutit sinnittelivät pisimpään hengissä saarilla, mutta merenpinnan nousu ja kuivuus näännyttivät ne lopulta janoon.

Maailman viimeisimmät villamammutit elivät Alaskan ja Siperian saarilla vielä 4 000–6 000 vuotta sitten. Siellä ne ajoi sukupuuttoon todennäköisesti juomaveden loppuminen, esittävät alaskalaista Saint Paulin saarta tutkineet pohjoisamerikkalaiset tutkijat Pnas-tiedelehdessä.
Mantereelta mammutit kuolivat sukupuuttoon paljon aiemmin, noin 10 000 vuotta sitten. Syystä on kiistelty. Vankimmat perustelut on esitetty liikametsästyksen, ilmastonmuutoksen tai näiden yhdistelmän puolesta.

• 
•                       

  
  

  Suomessakin eläneet villamammutit tervehtivät toisiaan kietomalla kärsänsä yhteen                                                                                                   

Saint Paulin saarella villamammutit saivat laiduntaa ilman ihmisseuraa. Alue oli aikoinaan osa Amerikkaa ja Aasiaa yhdistävää Beringin kannasta, mutta se irtautui omaksi saarekseen 14 000 vuotta sitten, kun jäätiköt sulivat ja merenpinta kohosi.
Saarimammuttien tuhoon metsästyksellä ei siis ollut osaa eikä arpaa. Niiden kohtaloksi koituikin uuden näytön perusteella todennäköisimmin ilmaston lämpeneminen.

Ilmaston lämpeneminen nosti meriveden pintaa ja kutisti siten matalaa saarta ja siellä asuvien mammuttien laidunmaita. Lisäksi kohonnut merivesi alkoi sekoittua saaren pohjaveteen, mikä turmeli mammuteille kelvollisia juomapaikkoja.
Kaiken kukkuraksi jättimäiset eläimet jouduttivat järvien rantakasvillisuutta järsiessään eroosiota, mikä sai penkat murenemaan ja heikensi veden laatua. Tämä kaikki ajoi mammutit ahtaalle.

Kun ilmastonmuutos vielä vähensi sateita, mammuttien suku sammui saarella. Uuden, viiteen eri ajoitusmenetelmään pohjautuvan arvion mukaan tämä tapahtui 5 500–5 700 vuotta sitten.
Huomattavasti suuremmalla Wrangelinsaarella Siperian rannikolla eli tämän jälkeen vielä villamammutin kääpiökokoinen muoto. Se kuoli pois nelisen tuhatta vuotta sitten.

Saarimammutit näännyttänyt ilmaston lämpeneminen oli hyvin samankaltainen kuin nyt käynnissä oleva ilmastonmuutos, tutkijat varoittavat. Napajäätiköt sulavat ja merenpinta nousee nytkin.
Saint Paulin saaren kohtalon voi lähitulevaisuudessa kokea jokin nykyisistä pienistä, matalista saarista, esimerkiksi eteläisellä Tyynellämerellä.
Saarten makean veden lähteet täyttyvät paikoin tälläkin hetkellä merivedestä eritoten siellä, missä pohjavesivarantoja käytetään nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua.