On yli 80-vuotiaita, joiden muisti pelaa hyvin. He palauttavat mieleen nopeasti arkisia yksityiskohtia ja kaukaisia sattumuksia, vuosikymmenienkin takaa. Tutkimuksissa on osoitettu, että heidän muistinsa on 50-vuotiaan tasolla.
Nyt Espanjassa tehty iso tutkimus osoittaa, että he myös liikkuvat ketterämmin kuin ikäisensä. Useimpien ihmisten muisti heikkenee iän myötä, mutta jotkut kuitenkin pysyvät terävinä.
”Onko heillä elimistössään mekanismeja, jotka auttavat pärjäämään paremmin kuin useimmat ikäisensä?" Garo-Pascual tutkii ikääntymistä Queen Sofia -säätiön Alzheimer -keskuksessa, joka sijaitsee Espanjan Madridissa.
Iso tutkimus yritti vastata tähän. Madridin tutkimukseen osallistui 1 213 henkilöä, jotka olivat 69–86-vuotiaita. Heidän terveytensä oli hyvä. Osallistujat värvättiin vuosien seurantaan vuosina 2011–2014.
Jo aiemmin tutkimuksissa on huomattu, että hyvin muistavien ikääntyneiden aivojen rakenteissa ja elämäntavoissa on eroja. Siis sellaisia, jotka poikkeavat valtavirrasta. Yleensä on seurattu hyvin pientä määrää ihmisiä, eikä seuranta ole kestänyt pitkään.
Tutkimuksessa paljastui 64 hyvämuistista ihmistä. Seurannassa kirjattiin heidän elämäntapoihinsa liittyviä tekijöitä ja osallistujien aivot kuvattiin magneettikuvauslaitteella (MRI). Näin saatiin selville aivojen harmaan aineen tilavuus.
Tietokoneeseen mallinnettiin 89 eri muuttujaa, jotka liittyivät tutkittavien taustaan ja lääketieteeseen. Ne auttoivat tunnistamaan hyvän muistajan ominaisuuksia.
AIVOJEN magneettikuvat osoittivat, että muistajilla oli aivoissaan muita enemmän harmaata ainetta. Se on normaalille aivoille tärkeää kudosta.
Muistajien harmaa aine rapistui seurannan aikana hitaammin kuin iäkkäillä yleensä.
Tietokonemalli todisti myös, että muistajat liikkuvat muita sähäkämmin. Kokeet osoittivat, että muistajilla on parempi liikkuvuus, ketteryys ja tasapaino kuin iäkkäillä yleensä.
”Supermuistajat” pärjäsivät muita paremmin myös esimerkiksi naputtelutestissä, joka mittaa sormien hienoa motoriikkaa.
Muistajien liikunnan määrä ei kuitenkaan poikennut muista.
Aivöjen parempi kunto voi olla se alkuperäinen syy siihen, että hyvin muistavat myös liikkuvat nopeammin. Nuorempana keski-iässä he olivat liikunnallisesti muita aktiivisempia.
Heillä oli todennäköisemmin myös musiikillinen tausta – joko opettajana tai harrastajana – kuin tyypillisillä vanhemmilla aikuisilla. Muistajat olivat iäkkäinä myös itsenäisiä päivän askareissaan, ja he saivat hyviä tuloksia älykkyystesteissä.
Tutkimus ei vastaa suoraan kysymykseen, onko raportissa luetelluilla elintavoilla suora vaikutus hyvään muistamiseen iäkkäänä. Hyvässä muistamisessa voivat auttaa myös geenit.
