Valashain sisältä löytyi 800 kiloa - MUOVIA !!!

"Olemme nyt pisteessä, josta  kohta ei ole enää paluuta"

Uuden tutkimuksen mukaan muovi haurastuu auringon vaikutuksesta mikroskooppisen pieniksi palasiksi, jotka ovat samaa kokoa kuin merten plankton. Tämän seurauksena hetulavalaat ja valashait siivilöivät sisäänsä valtavia määriä mikromuovia.

Ongelmana on, että muovi haittaa eläinten kykyä sulattaa ravintoaineita, vahingoittaa niiden ruoansulatusjärjestelmää ja sillä voi olla myös myrkyllisiä sivuvaikutuksia.

Tutkimuksesta kerrotaan Trends in Ecology and Evolution -lehdessä.

Tutkijat ovat löytäneet rantautuneiden valaiden vatsasta valtavia määriä isoja muovinpalasia.

Eräästä Ranskan rannikolle ajautuneesta valaasta löydettiin peräti 800 kiloa muovia.

Australiaan rantautuneesta valaan raadosta löytyi kuuden neliömetrin muovipeite sekä

30 kokonaista muovikassia.

Vähän tutkittu alue

Mikromuovin vaikutuksesta valaan ja hain elimistössä ei ole vielä juurikaan tutkimuksia.

Monet valaslajit ja ravintoaan siivilöivät hait sekä rauskut ovat jo nyt vaarassa esimerkiksi ylikalastuksen ja saasteiden takia. Tutkimuksen tekijöiden mukaan mikromuovin aiheuttama stressi voi työntää joitakin lajeja lähemmäs sukupuuttoa. Monet näistä lajeista ovat pitkäikäisiä ja ne synnyttävät vain vähän jälkeläisiä elämänsä aikana.

Tutkimuksessa mukana ollut Sienan yliopiston professori Maria Cristina Fossi sanoo Guardian-lehdelle, että todisteita ei ole siitä, että mikromuovi yksinään riittäisi tappamaan eläimen. Se on kuitenkin omiaan vaarantamaan eläimen terveyden ja vaikuttamaan tappavasti yhdessä muiden tekijöiden kanssa. Fossin mukaan muoviin sitoutuneet myrkyt voivat muuttaa eläinten hormoneja, jotka säätelevät ruumiin kasvua ja kehitystä sekä aineenvaihduntaa ja lisääntymistä.

Pahin tilanne muovin suhteen on Meksikonlahdella, Välimerellä, Bengalinlahdella ja Indonesiaa ympäröivällä alueella. Esimerkiksi Välimeren sillivalaat voivat niellä päivässä jopa  2 000 mikromuovin palasta.

2050 muovia on meressä enemmän kuin kaloja

Muovia on ollut olemassa viimeiset 60–70 vuotta, ja sitä on tuotettu tähän mennessä noin 8,3 miljardia tonnia.

On laskettu, että vuoteen 2015 mennessä muovijätettä on kertynyt kaikkiaan noin 6,3 miljardia tonnia. Tästä yhdeksän prosenttia on kierrätetty, 12 prosenttia poltettu ja 79 prosenttia on joutunut kaatopaikoille tai maailman meriin ja järviin.

Vuosittain maailman meriin kertyy muovijätettä 4–12 miljoonaa tonnia. Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan vuoteen 2050 mennessä merissä olevan muovin paino ylittää merissä elävien kalojen painon.