Ihminen nauraa sitä enemmän, mitä enemmän hänellä on aivoissaan opioidireseptoreita.
- Nauraminen vapauttaa aivoissa endorfiineja.
- Endorfiinen vapautuminen auttanee sosiaalisten suhteiden luomisessa.
- Nauramisen määrään vaikuttaa kuitenkin se, millaiset ihmisen aivot ovat alunperin rakenteeltaan.
Turun PET-keskuksen, Oxfordin yliopiston sekä Aalto-yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että nauraminen vapauttaakin endorfiineja ihmisen aivoissa.
Tämä voi auttaa sosiaalisten suhteiden muodostamista ja ylläpitämistä. Hyvät sosiaaliset suhteet taas on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi pitkään ikään.
Nauraminen aiheutti tutkimuksen mukaan mielihyvän tunteita ja rentoutumista, sekä vapautti endorfiineja niillä aivojen alueilla, jotka osallistuvat vireystilan ja tunteiden säätelemiseen.
Tämän kuka tahansa voi ymmärtää ja allekirjoittaa omien kokemustensa perusteella.
Tutkijat löysivät kuitenkin myös syytä sille, miksi toisia naurattaa enemmän kuin toisia.
Kaikkia ei naurata yhtä paljon
Tutkimuksessa havaittiin, että mitä enemmän opioidireseptoreja tutkittavien aivoissa oli, sitä enemmän he nauroivat tutkimuksen aikana.- Nauramisen aiheuttama endorfiinien vapautuminen voi olla tärkeä mekanismi, joka tukee sosiaalisten suhteiden muodostumista, vahvistumista ja ylläpitämistä, kertoo professori Lauri Nummenmaa Turun PET-keskuksesta.
Endorfiinien vapautumisen aiheuttama mielihyvä ja rentoutuminen korostavat turvallisuuden tunnetta.
Opioidireseptorien määrän ja nauruherkkyyden välinen yhteys osoittaa tutkijoiden mukaan, että yksilölliset erot ihmisten sosiaalisuudessa voivat johtua opioidijärjestelmän toimintaeroista.
Monet apinalajit ylläpitävät sosiaalisia suhteita sukimalla toistensa turkkeja, minkä tiedetään vapauttavan endorfiineja. Tällainen kahdenvälinen sukiminen on kuitenkin kovin hidasta.
Nauramisen aiheuttama reaktio on huomattavasti nopeampi.
- Nauru tarttuu helposti, jolloin endorfiineja vapautuu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus lisääntyy yhdessä nauravilla ihmisillä, kertoo professori Robin Dunbar Oxfordin yliopistosta Turun yliopiston tiedotteessa.
Tutkimus tehtiin positroniemissiotomografian eli PET-kuvantamisen avulla. Tutkittavien verenkiertoon annosteltiin pieni määrä radioaktiivista merkkiainetta, joka sitoutuu aivojen opioidireseptoreihin.
Merkkiaineen hajoamista aivoissa mitattiin PET-kameralla kahdesti: ystävien kanssa nauramisen jälkeen sekä yksin laboratoriossa vietetyn hetken jälkeen.
Tulokset julkaistiin The Journal of Neuroscience -tiedelehdessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti