Espanjan Cantabrian yliopiston ja Cambridgen yliopiston tutkijat ovat huomanneet, että isovahakoisan toukat syövät mielellään muovia ja pystyvät hajottamaan sitä nopeammin kuin monet muut aiemmin kokeillut menetelmät.
Isovahakoisan toukat syövät mielellään muovia.
Seuraavaksi tutkijat yrittävät selvittää, mitä entsyymejä tai muita keinoja toukka käyttää muovin hajottamiseen.
- Jos kyseessä on yksi entsyymi, sen hyödyntäminen suuressa mittakaavassa biotekniikan avulla pitäisi olla mahdollista, sanoo Cambridgen tutkija Paolo Bombelli, toukkia tutkivan ryhmän jäsen. Toukat hajottavat tutkijoiden mukaan muovia kemiallisesti eivätkä vain leuoillaan jauhamalla, sillä muovi hajosi myös siinä tapauksessa, että toukista survottua tahnaa levitettiin sille. Biohajoamattoman muovijätteen hävitys on suuri ongelma maailmanlaajuisesti. Ajatus toukkien käytöstä muoviongelman ratkaisussa syntyi, kun Cantabrian bioteknologian laitoksen tutkija Federica Bertocchini siivosi harrastuksenaan hoitamistaan mehiläispesistä isovahakoisan toukkia.
Bertocchini sulki tuholaistoukat muovipussiin, mutta ne napostelivatkin vaivatta tiensä ulos!
Vesikrassia on sanottu superfoodien superfoodiksi.
Sitä voi kasvattaa itse ja sitä kannattaisi käyttää tavallisen salaatin sijaan.
Mitättömän näköinen vesikrassi sisältää valtavasti ihmisen terveydelle hyvää tekeviä aineksia.
Vesikrassi on paljon terveellisempää kuin esimerkiksi perinteinen salaatinlehti.
Vesikrassi on hieman hankala kasvatettava, mutta sen sukulainen vihanneskrassi kasvaa vaikka talouspaperin päällä!
Yhdysvaltalaisen William Patersonin yliopiston tutkija Jennifer Di Noia teki kolme vuotta sitten tutkimuksen, jonka tarkoitus oli löytää terveellisistä kasviksista ja hedelmistä ne kaikkein terveellisimmät.
Tuloksena oli 47 hedelmän ja vihanneksen ranking-lista.
Voittajaksi nousi kirpakan makuinen vesikrassi.
Vesikrassin taakse jäivät esimerkiksi huippuhyvänä pidetty lehtikaali ja myös parsakaali.
Vesikrassia on ylistetty superruokien superruuaksi, koska siinä on paljon rautaa, kalsiumia, magnesiumia, jodia, foolihappoa sekä A-, B- ja C-vitamiinia.
Leivälle ja salaattiin
Vesikrassi ei ole uusi keksintö. Keski-Euroopassa sitä on syöty vuosisatoja. Vesikrassinippuja on syöty välipaloina.
Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen
Vesikrassissa on runsaasti sinappiöljyä, joka antaa sille kirpakkaa makua. Vesikrassia syödään sellaisenaan, ilman kypsentämistä. Sitä voi laittaa vaikkapa leivän päälle, salaatteihin ja smoothien joukkoon.
Vesikrassin kasvatus on varsin vaativaa, mutta ei mahdotonta.
Maailmankartta, joka muokkaa peruskoulusta eteenpäin yhteistä käsitystämme maiden ja maa-alueiden mittaluokasta ja suhteesta toisiinsa, vääristää pahasti.
Karttapalvelu The True Sizehttp://thetruesize.com (Todellinen koko) rikkoo yhteistä harhaamme siitä, kuinka maailma makaa. Voit valita sivustolla minkä tahansa maan ja liikuttaa sitä maailmankartalla. Maan koko muuttuu sen mukaan, mikä se todella on suhteessa kuhunkin alueeseen.
Kartta paljastaa, että Eurooppamme on kokonaisuudessaan huomattavasti pienempi kuin maailmankartat ovat meille opettaneet. Mittasuhteiden vinksahdukset voi havaita jo Aasian rajalla.
Suomi kuuluu niihin maihin, joiden koko on yhteiseen tajuntaamme isketyllä maailmankartalla erityisen suhteeton todelliseen kokoon nähden, sillä mitä kauemmas pohjoiseen mennään, sitä suuremmaksi vääristymä muodostuu. Esimerkiksi kolossaaliselta näyttävä Grönlanti on oikeasti pienempi kuin esimerkiksi Etelä-Amerikan Argentiina.
Vastavuoroisesti kartta peukaloi alueet sitä pienemmiksi, mitä etelämmäksi liikutaan. Argentiina ja Afrikassa sijaitseva Kongon demokraattinen tasavalta ovat oikeasti suurempia kuin Grönlanti, vaikka kartan totuus on päinvastainen.
Kaiken takana on Mercatorin projektio
Menetelmiä, joilla maapallon pintaa kuvataan kaksiulotteisella tasolla – kuten paperilla – kutsutaan projektioiksi. Suomalaiset on yleensä opetettu lukemaan karttoja niin sanotun Mercatorin projektion mukaan. Flaamilainen kartografi Gerhardus Mercator kehitti sen 1500-luvun lopulla helpottamaan merenkäyntiä.
Mercatorin projektion kritiikiksi syntyi 1970-luvulla niin sanottu Gallin-Petersin projektio.
Siinä alueiden pinta-alat ovat toisiinsa nähden todenmukaisessa suhteessa.
Mercatorin projektiossa pohjoisen pallonpuoliskon maa-alueet korostuvat etelään verrattuna.
Siksi Suomi näyttää noin kaksi kertaa Madagaskarin kokoiselta, vaikka totuus on käytännössä täsmälleen päinvastainen.
Maailmankartta on poliittinen
Miksi meille on tarjoiltu näin virheellinen käsitys maailmasta?
Syyt ovat muun muassa poliittisia, kertoo tohtori Katariina Kosonen Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteiden laitokselta.
– Asia liittyy projektion suosioon ja kuvaustavan vakiintumiseen merenkulun lisäksi muuallakin – mutta myös politiikkaan.
Kun Mercatorin projektio vakiintui, sen huomattiin pönkittävän maailmanpoliittisia voimasuhteita, erityisesti kehittyneiden länsimaiden vaikutusvaltaa. Samalla kritiikki projektiota kohtaan lisääntyi. 1970- ja 1980-luvuilla karttatutkijat kyseenalaistivat normit ja kehittivät uusia tapoja kuvata maailmaa.
– Kun esimerkiksi Afrikan mantereella siirtomaat alkoivat pääosin 1960-luvulla itsenäistyä, ne halusivat tehdä omaa kartografiaa, samoin kuin Amerikoissa alkuperäiskansat ryhtyivät tekemään omaansa.
Australiaa korostava niin sanottu down under -kartta osoittaa kouriintuntuvasti, kuinka käsityksemme maailmasta riippuu siitä, mihin käyttöön ja kenen lähtökohdista kartta on syntynyt. Siinä Australia komeilee keskellä ja maailma on eurooppalaisesta vinkkelistä ”ylösalaisin”: esimerkiksi Suomi näkyy pienenä täplänä oikeassa alanurkassa.
– Kartat tehtiin kritiikiksi sille, että Australiasta aina sanotaan, että se on ”down under” (alhaalla). Australialaiset keikauttivat maailmankartan päälaelleen, jolloin Britannia löytyykin samoilta seuduilta kuin Australia perinteisemmissä kartoissa.
Paperikartta valehtelee aina
Paperikartta valehtelee poikkeuksetta. Se voi olla oikein vain yhdessä suhteessa.
– Kun tasapaperille puristetaan kolme ulottuvuutta, joku niistä kärsii aina. Kartta voi olla oikeakulmainen, oikeapituinen tai oikeapintainen. Kun se on oikeakulmainen, pinta-alat kärsivät.
Vaikka karttojen historia on valheiden historiaa, Kosonen arvelee, että karttakäsityksessämme on tapahtunut käänne kohti realistisempaa maailmankuvaa.
– Koulukartat tehtiin pitkään Mercatorin projektion mukaan, mutta nykyään projektioita käytetään paljon monipuolisemmin. Vaikka luokkahuoneessa voi olla vanhanaikainen seinäkartta, Google Earth ja muut nykyiset karttapalvelut antavat maailmasta entistä realistisemman ja paremman kuvan.
The True Size -palveluun pääset täällähttp://thetruesize.com.
Tässä muutamia poimintoja sen osoittamista totuuksista:
1. Suomi on yllättävän pieni
Britannia on oikeasti lähempänä Suomen kokoa kuin kartalla näyttää.
2. Toisaalta Suomi on yllättävän suuri
Jos Suomi olisi Keski-Euroopassa, se ulottuisi Ranskan etelärajalta Hollannin pohjoisrajalle (tai Kroatian etelärajalta Puolan pohjoisrajalle).
Jos Chile olisi Euroopassa, se ulottuisi Suomen Lapista Afrikan Libyaan.
Miehillä on keskimäärin suuremmat aivot kuin naisilla, mutta naisten aivoissa on enemmän älykkyyteen liittyvää ainesta.
Miesten aivojen kokoerot ovat suuremmat kuin naisten aivojen keskinäiset erot.
Älykkyyteen vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkkä aivojen rakenne.
Älykkyys on monen tekijän summa
Edinburghin yliopiston tutkijat osoittavat tutkimuksessaan, että naisilla ja miehillä on eri kokoiset aivot ja että niiden rakenteissa on eroja.
Tutkijat havaitsivat, että naisilla on keskimäärin paksumpi aivokuori eli korteksi kuin miehillä.
Aivokuori on oleellinen kognitiivisissa toiminnoissa eli se liittyy älykkyyteen.
Miesten aivot taas ovat keskimäärin hieman suuremmat kuin naisten aivot.
Tutkijoiden mukaan nämä rakenteelliset erot eivät ehkä sellaisenaan selitä sitä, miksi miehet ja naiset käyttäytyvät eri tavalla, mutta tällä uudella tiedolla voidaan ehkä selittää sitä, miksi jotkut lääkkeet toimivat eri tavalla mies- ja naispotilailla.
Tutkimuksessa oli yli 5200 henkilöä, suurin piirtein yhtä paljon miehiä ja naisia.
Tutkittavien aivoista otettiin magneettikuvat.
Ensin havaittiin, että keskimäärin miehillä on suuremmat aivot kuin naisilla. Sitten havaittiin, että naisten aivojen aivokuori poikkesi miesten aivokuoresta.
Naisilla oli kuvien perusteella enemmän aivokuorta, joka tekee töitä nimenomaan muistin, aistihavaintojen, oppimisen ja valintojen tekemisen kanssa.
Lisäksi miesten aivojen kokoerot olivat suuremmat kuin naisten aivojen keskinäiset erot.
Se voisi tarkoittaa, että miehet ovat toisiinsa verrattuina enemmän erilaisia kuin naiset, sekä fyysisesti että henkisesti.
Tutkimuslöydöt eivät ole aivan ainutlaatuisen uusia, mutta tässä tutkimuksessa oli poikkeuksellisen suuri määrä dataa tarkasteltavana.
Miesten ja naisten aivojen erot eivät tutkijoiden mukaan kuitenkaan olleen niin suuria, että esimerkiksi pelkkiä aivokuvia tarkastelemalla tutkija voisi sanoa varmasti, kumman sukupuolen aivoista on kysymys.
Tärkeää on myös näitä tuloksia tarkastellessa muistaa se, että yksin aivojen rakenne ei ratkaise esimerkiksi sitä, kuinka älykäs tai fiksu ihminen on.
Älyn määräkään ei ole yksin aivojen rakenteesta luettavaa, vaan siihen vaikuttavat hyvin monet muutkin asiat.
Tutkimuksen julkaisi BioArXiv ja siitä kertoi artikkelissaan Quartz.
Perinteisille flash-muisteille on kehitetty halvempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto.
Englantilaisen Exeterin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen muistin, jota he kuvaavat erittäin nopeaksi, uskomattoman pieneksi, suurikapasiteettiseksi ja ennen kaikkea taipuisaksi.
Uutuudessa data tallennetaan grafeenipohjaiselle materiaalille, ja tutkijat uskovat, että muisti tasoittaa tietä elektroniikan uudelle aikakaudelle. He puhuvat jopa ”uudesta kultaisesta ajasta”.
Muistin väitetään olevan ”täydellinen ratkaisu” muun muassa taipuisiin älypuhelimiin ja älyvaatteisiin. Jos se on skaalautuva, se voisi syrjäyttää täysin nykyiset flash-muistit.
Tutkijoiden mukaan muisti on halvempi ja ”joustavampi” kuin flash. Myös sen kestävyyttä kehutaan.
Tutkimusta johtaneen professori David Wrightin mukaan grafeenioksidin käyttäminen muistilaitteissa ei ole mitään uutta, mutta tähän saakka tällaiset muistit ovat olleet suuria, hitaita ja tarkoitettuja halpaan elektroniikkaan.
”Nyt luotu grafeenioksidia ja titaanioksidia sisältävä muisti on sen sijaan vain 50 nanometriä pitkä ja 8 nanometriä paksu. Siihen voidaan kirjoittaa ja sitä voidaan lukea vähemmässä kuin viidessä nanosekunnissa.”
Vaikka muisti on sinällään valmis, sen saamisessa massamarkkinoille menee useita vuosia. Silti keksintöä pidetään lupaavana. Tällainen muisti poistaa joka tapauksessa yhden esteen taipuisien laitteiden teiltä.