Flirttaa rohkeasti!

  

          Silmäpelillä on valtava voima 

 

Suora katsekontakti vaikuttaa aivoihin voimakkaasti.

Tampereen yliopiston professori Jari Hietasen esityksessä käsiteltiin katsekontaktia
ja kiinnostuksen ensihetkiä.
- Rakkaus ja katsekontakti liittyvät yhteen. Pitkät katsekontaktijaksot ovat selkeä merkki siitä,
 että parin välillä on kipinää.
- Onko katsekontaktissa jotain sellaista, joka saa ihmisten väliset asiat kehittymään siihen suuntaan, että ihmiset rakastuvat, professori kysyi ja todisti, että näin todella on.

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa mitattiin fysiologisin mittauksin, että toisen ihmisen katseen suunta vaikuttaa niihin aivojen järjestelmiin, jotka osallistuvat ihmisen perustavanlaatuisten motivationaalisten reaktioiden säätelyyn: joko lähestymiseen tai välttämiseen.

Toisin sanottuna, suoralla katsekontaktilla on valtavasti voimaa. Suoran katseen kohtaamisen aikana tutkimuksen koehenkilöiden vasen etuotsalohko oli oikeaa aktiivisempi. Käännetyn katseen näkemisen aikana tilanne oli taas päinvastainen. Toisen ihmisen suoran katseen näkeminen valmistaa siis lähestymiseen, kun sivuun käännetyn katseen näkeminen valmistaa välttämiseen.

Suora katse aktivoi mielihyvää

- Voimakkaampia reaktioita ilmenee kahden sekunnin katsekontaktin aikana, siis normaalissa vuorovaikutustilanteessa. Viisi sekunttia on jo pitkän sorttinen katse, Jari Hietanen kuvaili.
Vaikka reaktioon katsekontaktista vaikuttavat useat tekijät, kuten toisen ilme, ihmisen suora katse kytkee aivot lähestymismoodiin.
- Suoraan katsovat kasvot aktivoivat myös mielihyvää. Tähän liittyy lisäksi toisen ihmisen mielenlukeminen, johon ihmisillä on luontaista tarvetta. On osoitettu, että pelkästään se, että ihmiselle näytetään kuva suoraan katsovasta ihmisestä aktivoi tätä aivojen aluetta.
Suoraan katsovat kasvot vetävät tarkkaavaisuutta puoleensa. Tutkimusten mukaan suoraan katsovia ihmisiä pidetään myös uskottavampina ja puoleensavetävämpinä.
- Vastarakastuneet katsovat toisiaan silmiin pitkiä aikoja, suorastaan uppouvat toistensa katseeseen.

Hän kertoi, että erään tutkimuksen mukaan syvää rakkautta tuntevat katsovat enemmän toisiaan silmiin kuin muut. Tämä todettiin kokeessa, jossa pariskunnat arvioivat ensin tunteitaan, joiden perusteella heidän välistä rakkautta analysoitiin. Kun heitä seurattiin salaa, ne parit, jotka kokivat syvää rakkautta, katsoivat toisiaan silmiin enemmän kuin hieman laimeampia tunteita toisiaan kohtaan tuntevat parit.

Pelkän katseen voimalla tuskin rakastuu, mutta tutkimuksen mukaan se voi ainakin lisätä mahdollisuuksia. Katseella voi siis vaikuttaa toiseen monin tavoin, niin hyvässä kuin pahassa.
- Esimerkiksi baarissa, kun havainnoidaan toisen ihmisen katsetta, pystymme päättelemään hänen katseensa suunnasta, onko hän kiinnostunut minusta vai jostain muusta?
- Oleellinen ero on siinä, katsooko toinen ihminen minua kohti vai sivuun, onko huomio minussa? Onko ympäristössä jotain muuta, mikä on kiinnostavampaa kuin minä, Jari Hietanen totesi esityksessään.
- Eikä toista voi aina katsoa, sehän on kiusallista. Se vie myös resursseja. Esimerkiksi miettiessä vastausta esitettyyn kysymykseen, pää kääntyy yleensä sivuun niin aikuisilla kuin lapsillakin, hän totesi.
On myös osoitettu, että tässäkin on eroja yksilöiden välillä: Toisilla ihmisillä katsekontakti saa aikaan vuorovaikutuksen aloittamisen todennäköisyyttä, toisilla käy täsmälleen päinvastoin.

Rakkaus on kemiaa

Mutta varsinainen rakastuminen vaatii tieteen näkökulmasta paljon monimutkaisemman kaavan, jatkuva silmäpeli ei siihen riitä, vaikka voikin edistää toisen luokse pääsemistä.
Suora katse aktivoi autonomisen hermoston. Mutta jotta ihminen rakastuisi intohimoisesti, autonomisen hermoston täytyy olla virittynyt. Vasta sen jälkeen, kun ihminen on itse havainnut tämän virittyneisyyden ja osannut tulkita sen, hän tuntee oikeaa rakkautta, Jari Hietanen kertoi esityksessään.
Tavallisen tallaajan tulkitsemana tämä voisi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että rakastuminen aiheuttaa monenlaista sekä mielessä että kehossa. Rakastuminen edellyttää kenties myös vastaanottavuutta siihen.
Myös THL kertoo sivuillaan perusasioita rakastumisesta ja siihen liittyvistä kemiasta näin:
Rakastumisen taustalta on erotettavissa biologisia lainalaisuuksia ja kemiallisia kaavoja. Rakastuminen muistuttaa peliä myös hermosolujen kemian perusteella. Rakastuminen herättää toisissa vahvemmat kemialliset reaktiot, toisissa laimeammat. Toiset rakastuvat tulisemmin, toiset maltillisemmin.
Toiset rakastuvat monta kertaa, toiset eivät lainkaan.