Ellet pese pyykkiäsi ajoissa, ruokit tuhansia pölypunkkeja

Sinusta erittyy sänkyyn noin 100 litraa hikeä vuodessa, ja juuri kosteus takaa sienille hyvät kasvuolosuhteet.

Tutkimukset osoittavat, että tyynyssä elää 4–16 eri sienilajia.

Ruokit tuhansia pölypunkkeja päivässä

• Pölypunkit ovat pieniä eläimiä, joiden koko on 0,1–0,6 mm.
• Niillä on kahdeksan jalkaa, ja ne elävät 3–5 kuukautta.
• Naaras munii 40–80 munaa, jotka kuoriutuvat muutamassa viikossa.
• Pölypunkit elävät muun muassa sänkyyn pudonneissa hiuksista ja ihosoluista.
• Vuorokaudessa ihmisestä irtoaa ihosoluja puolesta grammasta grammaan. Siinä on ravintoa tuhansille pölypunkeille koko vuodeksi.

Se kuinka usein pyykkiä kannattaa pestä, riippuu siitä, millainen tekstiili on kyseessä. Yhtä kaikkeen toimivaa ohjetta ei ole.

Joitakin tärkeitä muistisääntöjä on kuitenkin olemassa, paitsi lakanoiden vaihtoväli, joka on ikuisuuskysymys...

Hygieniasyistä samoissa vuodevaatteissa ei tulisi nukkua viikkotolkulla.  lakanat tulisi vaihtaa kerran viikossa. Erityisen tärkeä on aluslakanan säännöllinen vaihtaminen ja peseminen. Tyynyliinan vaihtaminen usein auttaa kasvojen iho-ongelmien kanssa. Mikäli kotona on sairasteltu, lakanat on hyvä pestä 95 asteessa ja tietysti puuvillaohjelmalla.

60 astetta on alin lämpötila, jota suositellaan lakanoiden ja pyyhkeiden pesuun hygienian varmistamiseksi. Lakanat voi kuitenkin pestä myös korkeammassa lämpötilassa. 

Pesuainetta valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että petivaatteiden ja lakanoiden pesuaineen pitäisi riittää 95 asteeseen asti. Monen nestemäisen aineen kyljessä lukee, että aine on vain 60 asteelle.

Pussilakanat tulisi pestä maksimissaan parin viikon välein.

 

Pyyhkeiden ja lakanoiden lisäksi säännöllistä pyykinpesua vaativat arkisukat ja -alushousut. Ne tulisi pestä jokaisen käyttökerran jälkeen.

Ihonmyötäinen, aivan kainalossa kiinni oleva vaate sen sijaan vaatii tiiviimpää pesua. Vaatteiden pesuväliä voikin helposti pidentää suosimalla tarpeeksi väljiä vaatteita. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että vaate on tarpeeksi väljä kainaloista. 

Jos vaatteiden liikkumaväljyydet eivät ole kunnossa, hiki ja kosteus jäävät pyörimään vaatteen sisälle. Liian pieni vaate myös kuluu ja menee nopeammin rikki.

Liian tiukat vaatteet vaativat usein pesua jo yhden käyttökerran jälkeen. Ihmiset pesevät vaatteita kainaloihin tulleiden dödöjälkien vuoksi. Dödötahrat kertovat liian pienistä vaatteista. Dödön pitäisi myös antaa kuivua iholle, ennen kun pukee päälle.  

  Muista tuuletus!

Arkivaatteiden pyykinpesuväliä voi myös pidentää tuulettamisella.

Vaihda heti töistä kotiin päästyä kotivaatteet päälle ja nosta työpäivän aikana päällä olleet vaatteet naulakkoon tuulettumaan. Arkivaatteissa on käyttökosteutta, joten niitä pitäisi tuulettaa hetki ennen takaisin vaatekomeroon laittamista. Kauluspaitoja ja farkkuja ei tarvitse pestä ennen kuin ne ovat oikeasti likaiset. Ruokatahrat voi hyvin pestä paikallispesuna. Mutta samaa farkkuparia voi käyttää noin 20 kertaa ennen pesua – eli niiden pesuväli saattaa olla puoli vuottakin.

Neuleet kannattaa pesemisen sijaan tuulettaa ulkona

Mikäli vaate kaipaa vain pikaista raikastusta, on tuuletus aina pesukoneen pikaohjelmaa parempi vaihtoehto. 15–20 minuutin ohjelmia ei pitäisi käyttää ollenkaan. Niiden tarkoitus on korvata vaatteiden tuulettaminen, ja tuulettaminen on Suomessa varsin helppoa.

Alusvaatteet pestään aina 60 asteessa, sanoi valmistajan pesuohje mitä tahansa. Alushousut eivät puhdistu 40 asteessa. 

Tuleva supermanner hävittää lähes kaiken elämän maapallolta

Aikanaan maapallon mantereet liikkuvat jälleen yhteen, mistä seuraa ennennäkemätön ilmastonmuutos.

Ilmaston lämpeneminen on aikamme suurin kriisi, joka uhkaa Maa-planeetan elämää.

Jos siitä selvitään, on tulevaisuudessa luvassa vielä kurjempaa. Näin ennustaa Nature Geoscience -tiedelehdessä ilmestynyt tutkimus, joka mallintaa maapallon ilmastoa hyvin kauas tulevaisuuteen.

Kaukana tulevaisuudessa häämöttävässä katastrofissa syypäänä ei ole ihminen hiilidioksidipäästöineen, vaan planeetan sisäiset liikkeet. Mantereet liikkuvat jatkuvasti, ja ennen pitkää ne yhdistyvät valtavaksi jättimantereeksi, jota tutkijat kutsuvat nimellä Pangaia ultima.

Näin tapahtunee noin 250 miljoonan vuoden päästä.

Tulevalla jättimantereella ilmasto olisi muun muassa tulivuoritoiminnan seurauksena niin lämmin, että todennäköisesti suuri osa nisäkkäistä kuolee sukupuuttoon.

250 miljoonaa vuotta on tietysti hyvin pitkä aika. Ihmismieli ei oikein taivu näkemään niin kauas. Jotain mittakaavaa voi hakea siitä, että 250 miljoonaa vuotta sitten maapallolla ei vielä ollut edes dinosauruksia. Tuolloinkin mantereet olivat kimpassa ja muodostivat pangaiaksi sanotun jättimantereen.

Maapallon mantereet kulkeutuvat yhteen aina keskimäärin 400–600 miljoonan vuoden välein, kunnes ne taas hiljalleen eroavat.

Uudessa tutkimuksessa Bristolin yliopiston paleoklimatologi Alexander Farnsworth kiinnostui siitä, millaiset olosuhteet tarvittaisiin, että nykyisenkaltaiset nisäkkäät eivät enää selviäisi. Paleoklimatologi on erikoistunut muinaisen ilmaston tutkimukseen.

Jos ilma lämpenee tarpeeksi, eivät tasalämpöiset nisäkkäät kykene viilentämään itseään. Maapallolla on jo nyt alueita, jotka ovat kuumuuden takia lähes elinkelvottomia ihmisille.

Farnsworth tiimeineen mallinsi tulevan jättimantereen muodostumista ja mahdollista ilmastoa. Monen tekijän yhteisvaikutuksesta tuleva supermanner on todennäköisesti sisäosiltaan elinkelvotonta aavikkoa. Lämpötilat nousevat siellä säännöllisesti yli 40 asteen.

Lisäksi ikääntyvä Aurinko loimottaa 250 miljoonan vuoden päästä nykyistä ärhäkämmin, säteillen 2,5 prosenttia nykyistä enemmän lämpöä maapallolle.

Kun mantereet hiljalleen yhdistyvät, syntyy runsaasti tulivuoria, jotka syöksevät ilmaan hiilidioksidia.

Samalla kuivan mantereen sisäosissa veden ja kivien väliset kemialliset reaktiot hidastuvat niin, että hiilidioksidia ei sitoudu maaperän mineraaleihin samalla tavoin kuin aiemmin.