Suomalaisnainen oli 20 hevosen arvoinen 1500-luvulla

Tutkimuksen mukaan Suomeen tehtiin keskiajalla ryöstöretkiä, joissa siepatut ihmiset kaupattiin orjiksi. Vaaleat tytöt ja pojat olivat haluttua kauppatavaraa. Suomalaisia siepattiin erityisesti itärajalta.

  

Fakta on, että Suomesta siepattiin ihmisiä 1100-1500 luvuilla.

Itä-Euroopan orjakaupan reittejä tutkineen professorin  Jukka Korpelan mukaan on mahdollista, että suomalaislapsia päätyi luksusorjiksi Keski-Aasiaan ja Lähi-itään.

Ryöstöretkiä tultiin tekemään erityisesti Venäjän Novgorodista. Ryöstöjä tekivät niin yksittäiset sotapäälliköt kuin ruhtinaidenkin joukot.

Sieppausmatkoja tehtiin Itä-Suomeen, Kainuuseen, Ouluun ja Kemiin.

Samoin ihmisiä vietiin Venäjän Karjalasta sekä Baltian alueilta.

- Näistä kaappauksista on löytynyt mainintoja kronikoissa, professori Korpela kertoo.

Sotaretkillä vangitut tuhannet ihmiset kuljetettiin myytäviksi orjakaupassa.

- Tiedetään myös, että vaaleat tytöt ja pojat olivat haluttua kauppatavaraa kaukaisilla markkinoilla. Egyptissä ja Lähi-idässä vaaleaa ihonväriä arvostettiin erityisesti. 

Luksusorjat olivat kalliita

Professori Korpela kertoo löytäneensä Krimin suuren orjakaupan keskuksen kauppakirjoista tietoja vaaleista lapsista, jotka myytiin korkeilla hinnoilla.

Pikkutyttö saattoi maksaa 200 ruplaa, kun hevonen maksoi Novgorodissa korkeintaan 10 ruplaa.

Mitä kauemmas vaaleita lapsia vietiin, sitä harvinaisempaa kauppatavaraa he olivat ja sitä kalliimmaksi hinnat nousivat.

Kalliit orjat eivät päätyneet peltotöihin, vaan lapset koulutettiin ja he saattoivat saada viran sulttaanin tai emiirin hovissa. Tuolloin hovi koostui orjista.

Tyttölapset päätyivät yleensä sulttaanien haaremiin.

Kyse oli erilaisesta orjuudesta, kuin Amerikan puuvillapelloille päätyneillä orjilla.

Tutkimuksessa on käytetty lähdemateriaalina venäläisiä kronikoita ja matkakertomuksia sekä hallinnollisia dokumentteja kuten vero- ja maarekisteriä sekä diplomaattien raportteja.

Yksittäisten ihmisten nimiä dokumentteihin ei merkitty, joten ei voida tarkkaan sanoa, kuinka paljon suomalaislapsia myytiin orjiksi.

Suomalaisnainen oli jopa 20 hevosen arvoinen !

Suomalaisvangit olivat arvokasta orjakauppatavaraa, jota myytiin Volgan ja Krimin markkinoiden kautta aina Lähi-itään ja Keski-Aasiaan asti.
Suomalaiset orjat olivat valtaosin naisia ja lapsia.
- Suomesta ryöstetty halpa vankityttö saattoi edustaa luksusta persialaiselle mahtimiehelle, joka välikäsien jälkeenkin oli valmis pulittamaan suuren hinnan.

Siinä missä viipurilaisen tytön saattoi ostaa alle ruplalla, eräs tataariruhtinas oli valmis maksamaan pohjoismaisesta tyttöorjasta jopa 200 ruplaa.

- Sillä olisi saanut 1500-luvun puolivälissä vaikka 20 hyvää hevosta.

Vaalea väritys

Suomalaisorjien määrästä ja heidän kohtaloistaan ei ole tarkkaa tietoa. Arvioidaan, että satoja tuhansia liikuttelevassa orjakaupassa myytiin pitkällä aikavälillä tuhansia suomalaisia.

- Tarkkaa lukua on vaikea haarukoida, sillä ei orjia määritelty etnisen alkuperän, vaan esimerkiksi hiusten ja silmien värin mukaan.

Juuri eksoottisen vaalea väritys oli se syy, miksi suomalaisnaisista tarjottiin suuria summia. Pikkulapsia taas myytiin tuleviksi sotilaiksi.

- Lähi-idän mamelukkivaltioissa sotilaat olivat orjia, jotka ostettiin ja koulutettiin tehtäväänsä.

- Orjat oli pakko ostaa muslimimaailman ulkopuolelta, koska muslimeita ei saanut orjuuttaa.

Näin ollen suomalaiset pakanat olivat otollisia ryöstökohteita orjakauppaan.

Orjuudesta eliittiin

Orjakauppa oli äärimmäisen raaka bisnes. Moni myytäviksi hyödykkeiksi alistetuista ihmisistä menehtyi kauppamatkojen varrelle kylmyyteen, nälkään tai tauteihin. Hengissä selvinneitä odotti usein ankara elämä vailla vapautta.

Myös toisenlaisista kohtaloista on historiallisia todisteita.

- Jos orjasta maksettiin hyvä hinta, kauppias kohteli häntä äärimmäisen hyvin, sillä kyseessä oli suuri omaisuus.

Pienelle osalle orjan arki saattoi osoittautua jopa entistä eloa ylellisemmäksi.

- Haaremihallinnon virkamiehetkin olivat orjina ostettuja. Jos päätyi korkeaan asemaan, pääsi osaksi aikansa eliittiä.

Orjakauppa hidastui hiljalleen Itä-Euroopassa 1500-luvun lopulla, kun Moskovan hallitsija kielsi orjakaupan. Myös kristinuskon leviäminen vähensi toimintaa.

Korpela päätyi tutkimaan suomalaisten orjakauppaa sattumalta selvittäessään Itä-Euroopan valtarakenteita. Hän huomasi sotaretkistä kertovissa merkinnöissä tietoja vangituista ihmisistä 

ja sai selville, että vangitut ihmiset myytiin eteenpäin orjiksi.

Professori Korpelan tutkimus julkaistiin maailman johtavan Venäjän historian julkaisun Russian Historyn numerossa 1/2014. 

Julkaisuun hyväksytään vuosittain vain neljä vertaisarvioitua yleisartikkelia.