Narsisti on vaikea tyyppi

Narsisti näkee asiat vain omasta perspektiivistään.

Niin kuin aivan pienet lapsetkin.

Psykologi, hahmoterapeutti Elinor Greenberg kuvaa narsistista persoonallisuushäiriötä seurauksena lapsuusajan kokemuksista, joiden jäljiltä itsetunto on epävakaa ja empatiakyky matala.

Hän luonnehtii Psychology Todayn artikkelissa myös, minkälaista on elää narsistisen persoonallisuushäiriön kanssa.

Se on Greenbergin mukaan jatkuvaa elämistä puolustusasemissa. Narsistin itsetuntoa haastetaan koko ajan, hänen oman kokemuksensa mukaan, sillä narsistilla on taipumusta tuntea, että häntä loukataan ja kritisoidaan silloinkin, kun sellaista ei tapahdu.

Lisäksi narsisti ei tunne empatiaa muita kohtaan. Hän ei koe tunnontuskia loukatessaan muita ihmisiä, ja vaikka tuntisikin, se on hyvin vähäistä siihen nähden, miten ihmiset keskimäärin tuntevat. 

Greenberg luettelee seuraavia käytösmalleja, joista patologisen narsistin voi tunnistaa:

Tietoisuus arvoasemista

Narsistit tekevät puheissaan selväksi, että he ovat hyvin tietoisia ihmisten eri statuksista eli arvoasemista. He viittaavat usein omaan tai muiden ihmisten statuksiin tai siitä kieliviin tunnusmerkkeihin, kuten rikkauteen tai korkeaan asemaan.

Hierarkkinen ajattelutapa

Narsisti asettaa ihmisiä, paikkoja ja muita asioita hierarkkisesti matalasta korkeaan arvostamansa piirteen mukaan.Hänellä on taipumus olla huomaavainen ja ystävällinen niitä kohtaan, joita pitää arvoasteikossa korkeammalla.

Niitä, ketkä ovat arvoasteikossa matalalla, hän saattaa halveksia, kohdella julmasti tai jättää kokonaan huomiotta.

Narsisteilla on myös taipumusta ajautua keskinäisiä valta-asemia koskeviin riitoihin arvoasteikollaan suunnilleen samalle viivalle asettuvien kanssa.

Arvottaminen tarkoittaa myös sitä, että narsisteilla on tapana tehdä jatkuvaa paremmuutta ja asemaa koskevaa vertailua ihmisten, paikkojen ja muiden asioiden välillä.

Perspektiivejä yksi

Narsisti näkee maailman vain omasta perspektiivistään. Maailmankuva on tältä osin hyvin samanlainen kuin aivan pienten lasten. Narsistin on vaikea ymmärtää, että kahdella ihmisellä voi olla erilaiset, mutta silti yhtä hyvin perustellut näkemykset jostakin tietystä aiheesta.

Jos on narsistin kanssa eri mieltä jostakin aiheesta, hän olettaa, että hänen väitetään olevan aiheesta väärässä. Hän voi ottaa eri mieltä olemisen mielipiteen ilmauksen sijaan henkilökohtaisena hyökkäyksenä.

Tuntee herkästi, että häntä loukataan tai kohdellaan väärin

Narsisti on hyvin herkkä loukkaantumaan. Jos hän tuntee, että häntä on loukattu, hän olettaa, että toinen ihminen on loukannut häntä tarkoituksella. Narsisti on viaton uhri ja se toinen vihamielinen ja pahaa tarkoittava hyökkääjä.

Valtavat mittasuhteet saavat vihan ilmaukset

Narsisti voi suuttua asioista, joita useimmat ihmiset pitäisivät vähäpätöisinä. Raivon ja vihan voimakkuus voi vaikuttaa tilanteeseen nähden täysin ylimitoitetulta.

Mahtailevuus ja muiden väheksyminen

Mahtailevuus ja itsensä korostaminen yhdistettynä jonkun toisen väheksymiseen on yksi narsistin tavoista reagoida, kun joku saa hänet tuntemaan itsensä vähempiarvoiseksi tai epäonnistuneeksi.

Äärimmäisyydet kielenkäytössä

Kaikki on joko täydellistä, mahtavaa ja erityistä, tai täysin päinvastoin, huonointa ja pahinta koko maailmassa.

Empatian puute

Narsisti sanoo ja tekee muita ihmisiä loukkaavia asioita, mutta ei näytä välittävän aiheuttamastaan mielipahasta. Jos häntä huomauttaa tästä, hän saattaa joko vähätellä sanomisiaan ja tekemisiään tai käydä vastahyökkäykseen.

Julma kielenkäyttö muista ihmisistä

Moni narsisti käyttää kieltä tavalla, joka on muiden mielestä julmaa ja sopimatonta. Narsisti saattaa sanoa ääneen sen, mitä muut ehkä ajattelevat, mutta pitävät sisällään, koska eivät halua loukata.

Kyvyttömyys pyytää anteeksi ja myöntää virheensä

Narsistin itsetunto ei ole tarpeeksi vakaa, jotta hän voisi myöntää virheensä ja pyytää anteeksi. Hän ei kestäisi sitä häpeän määrää. Narsisti voi myös syvällä sisimmässään uskoa, että jos hän myöntää virheensä, muut voivat käyttää tilannetta hyväkseen halventamalla ja nöyryyttämällä häntä.

Lähde: Psychology Today