Dementia voi iskeä jo nuoremmalla iällä

 
Vaikka dementia onkin yleensä vanhuksien yleinen vaiva, on sen tunnistamiseen syytä antaa eväitä jo keski-ikäisille henkilöille.

Ruotsin johtava dementiatutkija Caroline Graff huomauttaa, että monien tiedossa ei ole edes sitä, että dementia voi iskeä nuorimmillaan jopa 20-30-vuotiaisiin ihmisiin.

Dementiaa kutsutaan toisinaan myös "omaisten sairaudeksi", sillä potilaan lähipiiri joutuu kärsimään ja setvimään dementiapotilaan heikentynyttä muistia ja vointia.
Erilaiset dementiatyypit vaihtelevat sen mukaan, mihin aivojen osaan vauriot kohdistuvat.
Tässä ovat yleisimmät dementian tyypit sekä niiden yleisimmät oireet.

Alzheimerin tauti

Noin 60-70 prosenttia dementiapotilaista sairastaa Alzheimerin tautia, jonka yleisimmät oireet vaikuttavat heikentyneeseen lähimuistiin. Myös suuntavaisto sekä ajantaju heikentyvät, mikä puolestaan voi aiheuttaa potilaalle runsaasti hämmennystä.

Vaskulaarinen dementia

Verenkiertoperäisessa vaskulaarisessa dementiassa aivojen verenkierrossa on muistiin vaikuttava, esimerkiksi veritulpan kaltainen häiriö. Häiriön sijainti vaikuttaa oireisiin, mutta usein potilaalla on masennusoireita, vaikeuksia tavallisten arkipäiväisten askareiden loppuun saattamisessa sekä ongelmia asioiden suunnittelussa.

Otsa-ohimolohkodementia

Tämä dementian tyyppi iskee useimmiten nuorempiin potilaisiin, ja sen syynä on aivojen etuosassa oleva vaurio. Otsa-ohimolohkodementian oireet tulevat usein kuin hiipien, ja ne alkavat useimmiten potilaan persoonan hitaalla muuttumisella. Potilas saattaa esimerkiksi vaihtaa pukeutumistyyliään yllättäen tai hänen käyttäytymisensä tai huumorintajunsa voi muuttua tyystin. Seuraavat oireet huomaa tavallisesti sosiaalisissa tilanteissa, sillä potilaan keskittymis- sekä arviointikyky voivat heikentyä ja hänestä tulee esiin äkkipikaisia ja kärsimättömiä piirteitä.

Otsa-ohimolohkodementia on usein hankala diagnosoida, sillä muille dementioille tyypilliset muistiin ja oppimiseen liittyvät oireet tulevat vasta taudin edetessä myöhäisempiin vaiheisiin. Oireita on kuitenkin tärkeää pitää silmällä, eikä niitä tule sekoittaa masennukseen tai unitautiin.
Otsa-ohimolohkodementian muita oireita ovat muun muassa apatia, heikentynyt toimintakyky, levottomuus, vihanpurkaukset, empatian puute, ruoan tai alkoholin liiallinen kulutus, heikentynyt sanojen ymmärtämiskyky sekä heikentyneet verbaaliset taidot sekä yllättäen huonontunut kirjoitustaito.