26 lokakuuta 2017

ilman seksiä 18 miljoonaa vuotta ja menee hyvin. 

Diploscapter pachys on pieni sukkulamato, joka ei ole harrastanut seksiä 18 miljoonaan vuoteen.



Pieni sukkulamato lisääntyi kauan sitten seksin avulla
kuten mikä tahansa eläin. Sitten tapahtui jotakin.





Suvullinen lisääntyminen, eli kansanomaisemmin lisääntyminen seksin avulla on eliökunnassa erittäin yleistä. Varsinkin eläinmaailmassa on harvinaista, että mikään eläinlaji säilyisi pitkään vain kloonaamalla itseään.

          Suuri mysteeri on, miksi mato lopetti seksin?

19 lokakuuta 2017

Tutkijat huolissaan: Lentävien hyönteisten määrä romahti 76 prosenttia alle 30 vuodessa

Perhosten ja mehiläisten on todettu vähentyneen Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

    Perhosten ja mehiläisten on todettu vähentyneen Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.   

Kolme neljännestä Saksan luonnonsuojelualueilla elävistä lentävistä hyönteisistä on kadonnut vuoden 1989 jälkeen, kertoo uusi tutkimus.
Perhosten ja mehiläisten on todettu vähentyneen Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tilannetta valottaa myös tuore tutkimus, jonka mukaan lentävien hyönteisten määrä on vähentynyt dramaattisesti Saksassa. Tutkimuksessa havaittiin, että hyönteisten määrä on pudonnut Saksan kymmenillä luonnonsuojelualueella 76 prosenttia vuoden 1989 jälkeen.

Alun perin tutkimuksesta uutisoivat muun muassa brittilehdet Telegraph ja Guardian, joiden mukaan tutkijat ovat huolissaan tilanteesta. Huoli on perusteltua, koska hyönteiset ovat tärkeitä pölyttäjiä, mutta myös tärkeä osa ravintoketjua, koska ne ovat tärkeä ravinnonlähde esimerkiksi linnuille ja pieneläimille.

Tutkimuksen toteuttamisessa käytettiin hyönteisten laskemiseksi tahmeita ansoja, joita oli kaikkiaan 63 luonnonpuistossa. Näytteitä saatiin 1 500. Sen jälkeen mitattiin biomassaa ja tarkasteltiin ajan myötä tapahtuneita muutoksia.

– Se, että lentävät hyönteiset ovat kadonneet näin dramaattisesti ja varsin suurelta alueelta on hyvin huolestuttava havainto, kommentoi johtava tutkija Hans de Kroon hollantilaisesta Radboudin yliopistosta.
Tutkijan mukaan tilanteen voi havaita esimerkiksi kesällä autoillessa: Aiemmin auton tuulilasi oli pidemmän, kesällä tehdyn ajomatkan jälkeen täynnä hyönteisten raatoja, mutta nykyisin tuulilasia ei tarvitse kuurata yhtä usein.

– Tuulilasi-ilmiö on varmasti kaikkein havainnollistavin esimerkki siitä, miten tilanne ilmenee, Caspar Hallmann Radboudin yliopistosta sanoi amerikkalaislehti Washington Postille.

– Luonnonpuistojen pitäisi olla alueita, joiden avulla on tarkoitus turvata luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemin toimintaa. Tämä on hyvin hälyttävää.

Syyllisiä alle 30 vuodessa tapahtuneeseen massiiviseen hyönteiskatoon ovat tutkijoiden mukaan todennäköisesti maataloudessa käytetyt torjunta-aineet, vaikka syytä ei selvitetty tutkimuksessa tarkemmin. Oletus johtuu siitä, että useat luonnonsuojelualueet sijaitsevat peltojen ympäröimillä alueilla, joilla käytetään torjunta-aineita.

– Meidän pitäisi vähentää toimia, joilla tiedämme olevan negatiivisia vaikutuksia, Hans de Kroon sanoo viitaten torjunta-aineiden käyttöön.

Kommentoin
Olen myös ihmetellyt mehiläisten määrän romahtamista.
Vuosi pari sitten kesällä takapihallani pörräili kymmeniä mehiläisiä valkoapiloissa.
Viime kesänä vain silloin tällöin joku eksyi mettä imemään.
Outoa ja huolestuttavaa.

17 lokakuuta 2017

Kirurgit syövät älylääkkeitä

Kun päivä on pitkä ja työ vaativaa, voi kenellä tahansa herätä kiusaus pitää vireyttä yllä lääkkeiden avulla.
Tulli on viime aikoina Suomessakin takavarikoinut vuosittain kymmeniä tuhansia älylääkekapseleita.
Niin sanotut älylääkkeet ovat pääsääntöisesti adhd:n, narkolepsian ja Alzheimerin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Niitä ei siis ole tarkoitettu älyn parantamiseen, mutta sellaista vaikutusta niiltä toivotaan.

Duodecim-lehden artikkelissa kerrotaan vuoden alun tutkimuksesta, jossa älylääkkeiksi luokiteltuja lääkkeitä annettiin 39 saksalaiselle huippushakinpelaajalle.
Tulosten perusteella kognitiivinen suoritus parani modafiniilin ja metyylifenidaatin käytöllä, jos niitä syönyt henkilö ei ole aikapaineessa.

Kun päivä on pitkä ja työ vaativaa, voi kenellä tahansa herätä kiusaus pitää vireyttä yllä lääkkeiden avulla. 
Metyylifenidaattia käytetään adhd:n hoidossa. Modafiniiliä käytetään myös adhd:n ja narkolepsian hoidossa.
Saksalaisten kyselytutkimusten mukaan joka viides kirurgi oli ottanut jotain älylääkettä ainakin kerran.
Älyn parantamiseen suositellaan edelleen ennen kaikkea liikuntaa ja unta.
Näiden niin sanottujen älylääkkeiden pitkäaikaiskäytön haitoista ei ole mitään tietoa.

06 lokakuuta 2017

Jättiherhiläiset surmasivat naisen Japanissa

Tappavaa hermomyrkkyä erittävä Aasian jättiherhiläinen on maailman suurin herhiläislaji.
Tappavaa hermomyrkkyä erittävä Aasian jättiherhiläinen on maailman suurin herhiläislaji.

Japanin viranomaiset kertoivat torstaina syyskuussa sattuneesta tapauksesta, jossa 87-vuotias nainen sai surmansa herhiläisten hyökättyä hänen kimppuunsa.
Japan Timesin mukaan asialla olivat niin sanotut Aasian jättiherhiläiset (latinankieliseltä nimeltään Vespa Mandarinia), jotka ovat maailman suurimpia herhiläisiä.

Hyönteisen vartalo saattaa kasvaa viiden senttimetrin mittaiseksi ja sen siipien kärkiväli voi olla
7–8 senttiä. Jättiherhiläinen tuottaa erittäin voimakasta hermomyrkkyä.

Lehden mukaan pyörätuolissa istuva Chieko Kikuchi, 87, oli syyskuun 11. päivänä palaamassa
Ozun kaupungissa sijaitsevaan kotiinsa hoitolaitoksesta, kun herhiläiset kävivät hänen kimppuunsa. Paikalla olleet hoitolaitoksen työntekijät eivät voineet tehdä mitään naisen pelastamiseksi, kuten eivät myöskään myöhemmin saapuneet ensihoitajat.

Viranomaisten mukaan ensihoitajat eivät voineet lähestyä Kikuchia aluksi, sillä heillä ei ollut yllään tarvittavaa suojavarustusta. He olivat luulleet ennen tehtävään vastaamistaan, että nainen olisi jo siirretty turvaan.
Herhiläiset pistivät Kikuchia yli 150 kertaa. AFP:n mukaan hyönteisten hyökkäys kesti noin 50 minuuttia.
Nainen kiidätettiin elossa sairaalaan, mutta hän kuoli seuraavana päivänä monielinvaurioon. Herhiläisten pesän uskotaan olleen Kikuchin kodin lähellä sijaitsevassa rakennuksessa.

Noin 20 ihmistä kuolee Japanissa vuosittain Aasian jättiherhiläisten surmaamina. Laji elää Itä- ja Kaakkois-Aasian alueella. Viime vuosina sen edustajista on tehty havaintoja myös Euroopassa.

 Kandee välillä Egobuustautua  Sisäiset puheet itselle ovat joko latistavia tai kannustavia.   Kannustavan sisäisen   puheen   kautta  pysty...