- Puolalainen paleontologi Gerard Gierlinski löysi jalanjäljet sattumalta lomaillessaan Kreetalla vuonna 2002.
Uppsalan yliopiston tutkimuksen mukaan jalanjäljet kuuluvat ihmisapinalle.
Puolalainen paleontologian tutkija Gerard Gierlinski lomaili Kreetalla vuonna 2002.
Lähellä Trachilosin kylää Hanian prefektuurin alueella hänen huomionsa kiinnittyi erikoisiin jälkiin kiven pinnassa. Vuonna 2010 hän palasi paikalle toisen tutkijan Grzegorz Niedzwiedzkin kanssa.
Uppsalan yliopisto on tiedottanut tutkimuksesta.
Tieteellisessä Proceeding of the Geologists’ Association -julkaisussa ilmestyneessä artikkelissa tutkijat esittävät, että jalanjäljet ovat 5,7 miljoonaa vuotta vanhat.
Löydön mukaan ihmisapina saattoi lähteä Afrikasta kohti pohjoista huomattavasti luultua aiemmin.
Uppsalan yliopiston professorin Per Ahlbergin mukaan löydöstä tekee kiistanalaisen sen ikä ja sijainti. Vanhin ihmisapinan fossiili on sahelinapinaihminen, joka eli noin 6–7 miljoonaa vuotta sitten. Tuoreen tutkimuksen jalanjäljet ovat tätä nuoremmat, mutta havainto on ristiriidassa sen kanssa, että nykytietojen valossa ensimmäinen pystyasennossa liikkunut ihmisapina olisi elänyt Etiopian alueella noin viisi miljoonaa vuotta sitten. Kreetalta löydetyt jalanjäljet kuitenkin viittaavat siihen, että ihmisapina olisi kävellyt kahdella jalalla.
Tähän saakka varhaisimmat fossiilit Afrikan ulkopuolelta löydetyistä ihmisapinoista ovat olleet selvästi tuoreempia. Vanhin on Georgiasta löydetty noin 1,8 miljoonaa vuotta vanha fossiili.
Ahlberg pitää arviota Kreetan jalanjälkien iästä luotettavana sen mikrofossiilien ja kerrostumien perusteella.
Trachilosin jalanjälkien syntyaikoina Sahara ei ole vielä ollut aavikkoa vaan savannia. Kreeta ei tuolloin myöskään ollut saari vaan kiinni Kreikan manneralueessa.
Lähellä Trachilosin kylää Hanian prefektuurin alueella hänen huomionsa kiinnittyi erikoisiin jälkiin kiven pinnassa. Vuonna 2010 hän palasi paikalle toisen tutkijan Grzegorz Niedzwiedzkin kanssa.
Uppsalan yliopisto on tiedottanut tutkimuksesta.
Tieteellisessä Proceeding of the Geologists’ Association -julkaisussa ilmestyneessä artikkelissa tutkijat esittävät, että jalanjäljet ovat 5,7 miljoonaa vuotta vanhat.
Löydön mukaan ihmisapina saattoi lähteä Afrikasta kohti pohjoista huomattavasti luultua aiemmin.
Uppsalan yliopiston professorin Per Ahlbergin mukaan löydöstä tekee kiistanalaisen sen ikä ja sijainti. Vanhin ihmisapinan fossiili on sahelinapinaihminen, joka eli noin 6–7 miljoonaa vuotta sitten. Tuoreen tutkimuksen jalanjäljet ovat tätä nuoremmat, mutta havainto on ristiriidassa sen kanssa, että nykytietojen valossa ensimmäinen pystyasennossa liikkunut ihmisapina olisi elänyt Etiopian alueella noin viisi miljoonaa vuotta sitten. Kreetalta löydetyt jalanjäljet kuitenkin viittaavat siihen, että ihmisapina olisi kävellyt kahdella jalalla.
Tähän saakka varhaisimmat fossiilit Afrikan ulkopuolelta löydetyistä ihmisapinoista ovat olleet selvästi tuoreempia. Vanhin on Georgiasta löydetty noin 1,8 miljoonaa vuotta vanha fossiili.
Ahlberg pitää arviota Kreetan jalanjälkien iästä luotettavana sen mikrofossiilien ja kerrostumien perusteella.
Trachilosin jalanjälkien syntyaikoina Sahara ei ole vielä ollut aavikkoa vaan savannia. Kreeta ei tuolloin myöskään ollut saari vaan kiinni Kreikan manneralueessa.
– Löytö haastaa vallitsevan kertomuksen ihmisen varhaisesta evoluutiosta ryminällä ja todennäköisesti luo paljon keskustelua, Ahlberg toteaa Uppsalan yliopiston tiedotteessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti