Syvänmerenbakteerit kyyditsevät syöpälääkkeen perille

Magneettinen bakteeri kuljettaa lääkkeet kasvaimeen. Kuva: Nanorobotics Laboratory / Polytechnique Montreal                                           

Valtameren syvyyksistä löytyi bakteereja, jotka kykenevät kuljettamaan myrkyllisiä lääkkeitä täsmällisesti oikeaan osoitteeseen kudoksessa.
Syöpähoidon pahimpia hankaluuksia on toimittaa solumyrkyt kasvaimeen niin, ettei terve kudos kärsi.
Viime aikoina tarkoitukseen on kehitetty nanolääkkeitä, jotka on suunniteltu niin, että vain syöpäsolut ottavat ne vastaan. Harmina on kuitenkin ollut se, että lääkeaineita ei ole saatu vietyä perille riittävästi. Niitä pitäisi saada kuljetettua erityisesti sinne, missä solujen jakautuminen on kiivainta. Näitä kohtia merkkaa vähäinen happipitoisuus.
”Vain hyvin pieni osa lääkettä saavuttaa nämä kudosalueet, joista etäpesäkkeiden uskotaan kumpuavan. Niille osuminen todennäköisesti vähentäisi etäpesäkkeitä ja maksimoisi syöpähoidon vaikutuksen”, arvioi Montrealin NanoRobotics-laboratorion johtaja Sylvain Martel Science Daily -uutispalvelussa .
Martel ryhtyi tutkimusryhmineen kehittämään nanorobotteja, jotka kuljettaisivat lääkkeet näille kasvaimen happikatoalueille. Sitten tutkijoille valkeni, että luonto on jo kehittänyt kuljetusvälineen: valtamerten syvyyksien vähähappisissa oloissa elävän Magnetococcus marinus -bakteerin eli mc ykkösen.
Mc-1 suunnistaa magneettisten nanokiteiden avulla, ja sillä on anturit, joilla se tunnistaa happipitoisuuden muutoksia.
Martelin ryhmä testasi, voisiko tätä syvänmerenbakteeria hyödyntää myös lääketaksina. Tutkijat pistivät paksusuolen syöpää sairastaviin hiirimalleihin joko eläviä tai kuolleita mc-1-bakteereja. Verrokit saivat pistoksen piskuisia rakeita, jotka olivat samankokoisia kuin mc-1-bakteerit, mutta eivät magneettisia.
Pistos tehtiin syöpäkasvaimessa kiinni olevaan kudokseen. Sitten hiiriin luotiin magneettikenttä, joka ohjasi bakteerit kasvaimeen.
Verrokkirakeista ja kuolleista bakteereista päätyi kasvaimeen vain pieni osa. Eläviä mc-1-bakteereita sen sijaan löytyi runsain määrin syvältä kasvaimen uumenista, erityisesti alueilta, joilla on vähän happea.
”Kun bakteerit pääsevät kasvaimen sisään, napsautamme magneettikentän pois päältä. Tällöin bakteerit automaattisesti etsiytyvät happisensoriensa avulla hapettomille solualueille”, Martel selittää.
Seuraavaksi tutkijat testasivat, haittaisiko lääkeyhdisteiden lastaaminen bakteerien kyytiin niiden kulkemista. Osoittautui, että yli puolet niistä löysi kohteeseen ylimääräisestä kuormasta huolimatta. Määrä on suuri verrattuna siihen, että nykymenetelmin vain noin kaksi prosenttia nanolääkkeisestä saadaan kuljetettua kasvaimeen.
Nyt Martelin ryhmä testaa, kuinka tehokkaita magneettiset bakteeritaksit ovat kutistamaan kasvaimia. He kehittävät myös magneettisia ”kuljetusaluksia”, joihin bakteerit voitaisiin pakata ja vapauttaa vasta, kun ne ovat uineet liki kasvainta. Näin niitä voitaisiin käyttää myös sellaisiin syöpäkudoksiin, joihin ei pistoksin ylletä.
Martelin mukaan alustavat tulokset hiirillä ja rotilla vihjaavat, että magneettiset bakteerit ovat haitattomia ihmiskäytössä. Lisäturvaa antaa se, että bakteerit kuolevat puolessa tunnissa pistoksen jälkeen.
”Nämä bakteerit todella ovat huikeita. Ne ovat halpoja, ja niitä voi pistää satoja miljoonia kerralla”, kehuu Martel.

Tutkimuksen julkaisi Nature Nanotechnology.

Skenaarioita Gotlannin valloituksesta

Ruotsalaisasiantuntija pohtii maansa sotilaallista suunnitelmaa – ”Saatamme olla hyödyllisiä idiootteja”

Ruotsin kuninkaallinen sotatiedeakatemia on luonnostellut tuoreessa tutkimuksessaan skenaariota, miltä Ruotsiin kohdistuva sotilaallinen hyökkäys voisi mahdollisesti näyttää.

Tässä luonnostelmassa Venäjän tavoitteena on tehdä selväksi sotilasliitto Natolle, että Baltian maita ei ole mahdollista puolustaa. Samalla se pystyy rapauttamaan Naton uskottavuutta sijoittamalla onnistuneesti kalustoa ja sotilaita Gotlantiin.

Gotlannissa harjoittelee tällä hetkellä 150 taistelijan osasto, joka jää saarelle pysyväksi vahvuudeksi.

– Hahmotelluissa skenaarioissa heillä ei ole ratkaisevaa merkitystä venäläisten suunnitelmille. Ilman tykistöä ja ilmatorjuntaa he eivät voi estää ketään ottamasta saarta haltuunsa. Sitä vastoin on tietenkin mahdollista puolustaa taistelemalla jotakin yksittäistä aluetta vähän aikaa lisäjoukkoja odotettaessa, kertoo Aftonbladetille Karlis Neretnieks, joka osallistui sotatiedeakatemian tutkimukseen yhtenä kahdeksasta asiantuntijasta.

Neretnieks työskenteli vuosina 1992–95 prikaatinkomentajana Gotlannissa, minkä jälkeen hän toimi Keski-Ruotsin ja Gotlannin puolustuksesta vastaavan keskisen sotilasalueen operaatiopäällikkönä.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun Venäjään erikoistunut asiantuntija Peter Mattsson muistuttaa, että Ruotsin todellinen voima Gotlannissa on 150 sotilasta suurempi, kun mukaan otetaan kodinturvajoukot sekä ilma- ja merivoimilta saatava tuki.

Mattssonin mukaan Venäjä tarvitsisi ainakin 5 000 sotilasta onnistuakseen Gotlannin valtauksessa, joskin hän arvioi, että Venäjä ei tarvitse saarta välttämättä mihinkään.

– Se riippuu heidän pyrkimyksistään, mutta valtaus tulisi heille ennen näkemättömän kalliiksi. Ja sitä olisi vaikeaa puolustaa.

Mattsson sanoo, että Venäjälle olisi joka tapauksessa hankalaa toimittaa tarvikkeita Gotlantiin, sillä Nato ei sallisi sitä.

– Venäjällä on epäilemättä sotilaallista kapasiteettia Gotlannin suojaamiseen, ja sen pitäisi riittää. Fyysisen kontrollin saaminen ei ole välttämättä tarpeen, sillä Gotlantia voi hallita olematta saarella, Mattsson kertoo Aftonbladetille.

Sotatieteestä luennoiva yliopistonlehtori ja everstiluutnantti Håkan Edström on puolestaan sitä mieltä, että Gotlantiin keskittyminen puolustuksessa on lähtökohtaisesti väärin. Jos Venäjä haluaisi hyökätä Ruotsiin, sen kannattaisi Edströmin mukaan todennäköisesti tähdätä toisaalle.

– Venäläiset ovat uskomattoman hyviä harhaan johtamisessa. Saatamme olla nyt hyödyllisiä idiootteja tuijottaessamme Gotlantiin, sillä se on juuri sitä, mitä Venäjä haluaa, Edström toteaa.

Olemmeko adaptoituneet ja turtuneet ?

adaptaatio:  mukautuminen, mukauttaminen, sopeutuminen, sopeuttaminen

1) Adaptaatiolla tarkoitetaan aistinelimien taipumusta mukauttaa tietyt ärsytys- ja erotuskynnykset kulloinkin vallitseviin ärsykeolosuhteisiin. Esim. näköaisti mukautuu valaistusvaihteluihin siirryttäessä valoisasta hämärään. Kun kättä pidetään kylmässä vedessä, sen tuntoaisti tottuu kylmään niin, että jos käsi siirretään haaleaan veteen, vesi tuntuu hetken aikaa kuumalta.

2) Psykologiassa adaptaatiolla tarkoitetaan yksilön tai ryhmän mukautumista tilanteeseen tai sopeutumista fyysiseen, sosiaaliseen tai kulttuuriseen ympäristöön. Tällainen pyrkimys tasapainoon on psyykkisen tapahtumisen ja sosiaalisen käyttäytymisen keskeisiä selittäjiä.

3) Biologiassa adaptaatiolla tarkoitetaan eliön rakenteessa tai toiminnassa tapahtuvaa muutosta, jonka tuloksena eliö sopeutuu paremmin tiettyyn ympäristöön. Pitkäaikainen, perinnöllinen adaptaatio on sukupolvesta toiseen siirtyvää ja johtaa evoluutioon, jonka perustana ovat muuntelu ja luonnonvalinta. Mutaatioiden ansiosta eliöissä voi syntyä sopeutumia, jotka parantavat niiden mahdollisuuksia pysyä hengissä ja lisääntyä. Lyhytaikainen adaptaatio on yksilön elinaikana tapahtuvaa sopeutumista, ja se on riippuvainen eliön sopeutuvuudesta eli adaptabiliteetista, joka ainakin osittain on perinnöllisesti määräytyvää.
Fysiologisella tasolla elimistö sopeutuu jatkuvasti erilaisiin tilanteisiin.

”Ympärillämme on valtavasti energiaa, ja se on uusiutuvaa kaikki”

Toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin mukaan yhtiö aikoo siirtyä ydinvoiman käytöstä uusiutuvan energian jalostajaksi.

Pekka uskoo vakaasti uusiutuvaan energiaan, johon hänen mukaansa myös Fortum pitkän aikavälin suunnitelmissa siirtyy.

Energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark tunnustautuu teknologiaoptimistiksi, ainakin jos puhutaan maapallon ja Suomen energiatulevaisuudesta noin sadan vuoden perspektiivillä.

”Uskon, että sadan vuoden kuluttua kaikki käytettävä energia on uusiutuvaa ja sitä on lähes rajattomasti saatavissa ja vieläpä kohtuulliseen hintaan.”
Lundmark tosin myöntää, että ennustaminen sadan vuoden päähän on vaikeaa. Erehtymisen mahdollisuutta kuvaavat ne käsitykset, jotka olivat vallalla Imatrankosken voimalaitoksesta, kun se tuli käyttöön vuonna 1929.
”Silloin kuviteltiin, että sen valtavan koon vuoksi Suomeen ei enää tarvitse rakentaa muita sähkövoimaloita vaan sillä mennään maailman tappiin.”
Nykyään Imatrankosken tuotannon osuus kulutuksesta on alle kaksi prosenttia. Se tuottaa sähköä noin yhden terawattitunnin vuodessa, kun maan kulutus on noin 85 terawattituntia.

Lundmark selittää optimistista näkemystään maailman energiatulevaisuudesta yhdellä sanalla: aurinkoenergia. Kun sitä opitaan hyödyntämään nykyistä paremmin, maailman energiaongelmat on pitkälti ratkaistu.
”Jo 20–30 vuoden kuluttua hyvin monet pinnat, kuten katot, ovet, ikkunat, maalatut pinnat, jopa tekstiilit ja vaatteet, pystyvät keräämään energiaa ja siirtämään sen jonnekin, missä se on tallessa ja hyödynnettävissä.”
Lundmark uskoo lisäksi, että kaikki liike, esimerkiksi käden heilunta, voidaan muuttaa energiaksi ja ottaa talteen.
”Ympärillämme on valtavasti energiaa, ja se on uusiutuvaa kaikki.”

Hän luottaa myös siihen, että käyttöön tulee teknologiaa, jolla ilmakehästä pystytään poistamaan hiilidioksidia ja hyödyntämään sitä raaka-aineena.
Ennen kuin päästään tähän kaukana siintävään onnen tilaan, on kuitenkin ratkaistava muutama este, eivätkä ne ole kovin pieniä.
Ilmastonmuutos on nimittäin pysäytettävä ajoissa. Jos siihen ei pystytä, seurauksena on napajäätiköiden sulaminen ja merenpinnan kohoaminen noin kuudella metrillä. Se tekisi Suomenkin rannikoista asumiskelvottomia.

” Olen optimistinen tekniikan suhteen, mutta jonkin verran pessimistinen ratkaisuun pääsemisestä.”
Ratkaisu olisi Lundmarkin mukaan mahdollisimman pian solmittava kansainvälinen sopimus, jossa ei määritellä vain tavoitteita vaan myös keinot. Keino taas olisi maailmanlaajuinen kaikki maat käsittävä päästökauppa tai päästövero.
”Koska verot ovat kansallisia ja poliittisesti hankalia asettaa, käytännössä ainoaksi keinoksi jää kaikkia sitova päästökauppa, jossa päästöjen hinta olisi riittävän korkea kannustaakseen puhtaisiin investointeihin.”

Tehokkaan päästökaupan lisäksi paljon muuta ei Lundmarkin mukaan tarvittaisi. Sen jälkeen erilaiset uusiutuvat teknologiat saisivat kilpailla keskenään ja fossiilisten kanssa markkinaehtoisesti.
”Jos kaikki suurvallat olisivat aidosti tässä mukana, tämä järjestelmä, valtavuudestaan huolimatta, voitaisiin saada toimimaan”, Lundmark uskoo.

Suomella on tässä tulevaisuuden kuviossa Lundmarkin mukaan yksi suuri voimavara.
Se on metsä ja sen tuottama biomassa.
”Puussa on valtava potentiaali, kun korvataan öljypohjaisia materiaaleja ja tuotteita. Sadassa vuodessa puuta opitaan hyödyntämään nykyistä paljon monipuolisemmin.”
Puun ja biomassan korostaminen on uusi linjaus Fortumilta ja osoittaa, miten paljon maailma on muuttunut. Tähän asti yhtiö on hyvin perinteisesti nojannut sähkön ja lämmön tuotannossaan vesivoimaan, ydinvoimaan, kivihiileen ja maakaasuun.

Nyt Fortum havittelee jopa puupohjaisen bioöljyn tuottajaksi. Valmetin kanssa tehty laitos tuottaa jo pyrolyysiöljyä Joensuussa, ja Fortum lobbaa EU-tasolla yhteisistä metsänkäytön kestävyyskriteereistä, jotka mahdollistaisivat viennin.
Lundmarkin mukaan metsä on Suomelle tärkeä kilpailutekijä siitäkin syystä, että aurinkoenergian yleistyminen suosii ilmastovyöhykkeitä, joihin Suomi ei kuulu. Metsällä Suomi pystyy tasoittamaan epäedullista asetelmaa.
Metsäbiomassan hyödyntämisessä on Lundmarkin mukaan sama logiikka kuin jätteiden hyödyntämisessä eli kiertotaloudessa, jota harjoittavan yhtiön, Ekokemin, Fortum osti 700 miljoonalla eurolla muutama kuukausi sitten.
”Niin jätteestä kuin biomassastakin pitää ottaa irti kaikki ne osat ja jakeet, joilla voidaan korvata öljypohjaisia materiaaleja ja tuotteita. Lopulta se osa, joka ei kelpaa muuhun, poltetaan energiaksi.”
Ekokemin hankinta on yksi askel Fortumin pyrkimyksessä kohti päästötöntä maailmaa.
Muutoksen mahdollistaa yhtiön iso kassa, jossa on Suomen ja Ruotsin sähköverkkojen myynnin jäljiltä varoja yrityshankintoihin ja uusinvestointeihin 5–7 miljardia euroa.

Fortumin pidemmän aikavälin päämääränä on päästä tuotannossaan kokonaan uusiutuviin, mikä tarkoittaa irtautumista myös ydinvoimasta.
Se ei ole lähiajan tavoite. Yhtiö on mukana sekä Olkiluoto 3:n että Fennovoiman laitoksissa, joista toinen on rakenteilla ja toinen suunnitteilla. Niiden käyttöikä ulottuu aina 2080-luvulle saakka. Myös Loviisan ydinvoimalaitoksen uusiminen tulee päätettäväksi lähivuosina.
”Emme halua tehdä niin kuin Saksassa, että ensin ajetaan alas ydinvoima, mistä on seurauksena vain, että fossiilisen energian tuotanto kasvaa. Me haluamme ensin lopettaa fossiilisten käytön”, Lundmark sanoo.

Fortumin taustalla on kaksi yhtiötä, Imatran Voima (IVO) ja Neste, jotka valtio-omistaja päätti vuonna 1998 yhdistää.

Yhdistämisestä käytiin melkoinen poliittinen vääntö. Fuusioajatus lähti Nesteestä, jonka merkitys oli Neuvostoliiton kaaduttua vähentynyt, eikä öljyn hintakaan suosinut sen liiketoimia. Uudessa yhtiössä johtoroolin sai kuitenkin sähköntuotanto eli entinen IVO.
Vuonna 2000 toimitusjohtajaksi tullut Mikael Lilius ryhtyi vahvistamaan sähköntuotantoa Pohjoismaissa uusilla hankinnoilla ja myymällä sähköyhtiön Saksassa ja Nesteen aikaisia öljykenttiä. Strategia kantoi hedelmää sähkön hintojen noustessa varsinkin EU:n käynnistämän päästökaupan jälkeen.

Seuraava toimitusjohtaja Tapio Kuula ehti ennen vuoden 2015 eroaan tehdä suurkaupat. Suomen ja Ruotsin sähköverkkojen myynnistä Fortum sai yhteensä noin yhdeksän miljardia euroa.

Toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin tehtävä on luotsata yhtiö uuteen energia-aikaan, jossa pelisäännöt on muuttanut uusiutuvan energian kasvava osuus. Muutos on tarkoitus tehdä sähköverkoista saaduilla miljardeilla.
Toistaiseksi yhtiö on ostanut Suomesta kiertotalousyhtiö Ekokemin 700 miljoonalla eurolla ja sijoittanut Intian aurinkoenergiamarkkinoille 400 miljoonaa euroa. Tukholmaan valmistui puuhakkeella toimiva lämpölaitos 500 miljoonalla eurolla.

Sexyrobotti on ihmistä parempi sängyssä

Tutkija: seksiroboteista tulee parempia sängyssä kuin ihmisistä.

Ohjelmoitavat robotit tyydyttävät oudotkin mielihalut.

Seksirobotti voisi tutkijoiden mukaan olla hyvin inhimillinen ja täyttää villeimmätkin toiveet.

Asiantuntijoiden ennusteiden mukaan seksirobotit ovat yleisiä muutaman vuosikymmenen kuluessa. Ja ne ovat parempia sängyssä kuin lihalliset kumppanit.
-Koska ne ovat ohjelmoitavia, seksirobotit pystyvät tyydyttämään kunkin yksilölliset halut, kertoo Joel Snell Metro-lehdelle. Snell on robotiikan tutkija Kirkwood Collegessa Iowassa USA:ssa.
-Seksistä robottien kanssa voi tulla hyvin addiktoivaa. Seksirobotit ovat aina käytettävissä ja eivät koskaan sano ei. Se voi helposti johtaa riippuvuuteen.

Roboteista tulee yleisiä, mutta kalliita

Julkaisussaan Robots, men and sex tourism (Robotit, ihmiset ja seksiturismi) Ian Yeoman ja Michelle Mars ennustavat, että robottiprostituoidut ovat yleisiä, mutta kalliita vuoteen 2050 mennessä.
Yeoman ja Mars ovat tutkijoita Wellingtonin yliopistossa Uudessa-Seelannissa.

Heidän mukaansa esimerkiksi Amsterdamin kuuluisalla punaisten lyhtyjen alueella on silloin tarjolla seksirobotteja sekä naisille että miehille. Ja ne osaavat hommansa.
Asiakkaat voivat valita etnisen taustan, vartalonmuodon, iän, kielen, jota robotin kanssa puhutaan. Ja tietenkin kaikki seksuaaliset erikoispiirteet, mitä kukin asiakas haluaa.
-Näillä seksijumalilla ja jumalattarilla ei ole sukupuolitauteja ja heitä ei ole salakuljetettu Itä-Euroopasta seksiorjuuteen, he kirjoittavat.  

         Tutkijoiden mukaan seksirobotteja tulee olemaan tarjolla sekä miehille että naisille.

Älykkyyttä on yhdeksää eri tyyppiä

Moniälykkyysteorian luoja, psykologi Howard Gardner esitteli vuonna 1983 teorian, jonka mukaan älykkyyden lajeja on seitsemän. Sittemmin listaan on tullut vielä kaksi lajia lisää.
Lyhyesti luonnehdittuina Gardner jakaa älykkyyden seuraaviin eri lajeihin.
Mitkä alla luetelluista ominaisuuksista lukeutuvat omiin vahvuuksiisi?

Avaruudellinen älykkyys: Maailman visualisoiminen kolmiulotteisena.
Luonnon ymmärtämisen kyky: Elollisen ymmärtäminen, luonnon tulkitseminen.
Musikaalinen älykkyys: Äänien eri ominaisuuksien (sävelkorkeus, äänensävy, rytmi, sointi) erottaminen.
Loogis-matemaattinen älykkyys: Laskutaito sekä hypoteesien teko, päättelykyky ja ongelmien ratkaisu.
Intrapsyykkinen älykkyys: Oman itsen, omien tunteiden ja halujen ymmärtäminen.

Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen

Kielellinen älykkyys: Hyvä kielellinen ilmaisykyky.
Liikunnallinen älykkyys: Mielen ja kehon koordinointikyky.
Interpsyykkinen älykkyys: Muiden ihmisten tunteiden ja motiivien aistiminen.
Eksistentiaalinen älykkyys: Elämää koskevien kysymysten, kuten miksi elämme ja miksi kuolemme, pohdiskelu.

Kirjassaan Frames of Mind: The Theory of Multiple Intelligences Gardner kertoo, kuinka perinteisesti älykkyys on nähty yhtenä periytyvänä tekijänä. Hänen mukaansa nykyään yhä useampi tutkija uskoo, että älykkyyttä on olemassa monessa eri muodossa. Niistä jokaisella on omat vahvuutensa ja rajoitteensa. Toisiinsa nähden ne ovat pitkälti riippumattomia.

Lähde: Medical Daily

Kommentoin:
Mr. Gardner pääsi yhdeksään älykkyystyyppiin.
Howardilta kymmenes tyyppi puuttuu, joka on taiteellinen lahjakkuus/ taiteellinen älykkyys - luoda uutta millä tahansa sadoilla eri taiteen alueilla. 

Acciaroli - kylä Italiassa, jossa terveitä yli 100-vuotiaita on joka kymmenes asukas

Heidän salaisuus paljastui: adrenomedulliinissa hormoniksi !

Yksi syy italialaiskylän terveisiin vanhuksiin on viimein selvinnyt: verenkiertoon vaikuttavan hormonin matala pitoisuus.

• Italian länsirannikolla sijaitsevan Acciarolin kylän 700 asukkaasta joka kymmenes on yli satavuotias.
• Ruokavalio on ollut pitkään selitys, mutta nyt kylän asukkaiden pitkäikäisyyden syyksi löytyi hormoni.
• Acciarolin vanhukset ovat myös tutkijoiden mukaan seksuaalisesti erittäin aktiivisia.

Ruokavalio oli aiemmin selitys kyläläisten pitkäikäisyydelle.

Italian länsirannikolla sijaitsevan Acciarolin kylän 700 asukkaasta joka kymmenes on yli satavuotias. Vain harvat vanhuksista kärsivät esimerkiksi dementiasta ja sydänsairauksista.
Aiemmin syiksi asukkaiden terveyteen on esitetty muun muassa välimerellistä ruokavaliota.

Tutkijoiden mukaan selittävä tekijä voi olla adrenomedulliinissa, jota on tutkituissa asukkaissa poikkeuksellisen vähän. Puoli vuotta kestänyttä tutkimusta aiotaan nyt jatkaa.
Asukkaat tekevät joka päivä jotakin fyysistä ja syövät usein rosmariinia, jonka tiedetään auttavan aivotoimintaa.
Lisäksi vanhukset ovat tutkijoiden mukaan seksuaalisesti erittäin aktiivisia.