Toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin mukaan yhtiö aikoo siirtyä ydinvoiman käytöstä uusiutuvan energian jalostajaksi.
Pekka uskoo vakaasti uusiutuvaan energiaan, johon hänen mukaansa myös Fortum pitkän aikavälin suunnitelmissa siirtyy.
Energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark tunnustautuu teknologiaoptimistiksi, ainakin jos puhutaan maapallon ja Suomen energiatulevaisuudesta noin sadan vuoden perspektiivillä.
”Uskon, että sadan vuoden kuluttua kaikki käytettävä energia on uusiutuvaa ja sitä on lähes rajattomasti saatavissa ja vieläpä kohtuulliseen hintaan.”
Lundmark tosin myöntää, että ennustaminen sadan vuoden päähän on vaikeaa. Erehtymisen mahdollisuutta kuvaavat ne käsitykset, jotka olivat vallalla Imatrankosken voimalaitoksesta, kun se tuli käyttöön vuonna 1929.
”Silloin kuviteltiin, että sen valtavan koon vuoksi Suomeen ei enää tarvitse rakentaa muita sähkövoimaloita vaan sillä mennään maailman tappiin.”
Nykyään Imatrankosken tuotannon osuus kulutuksesta on alle kaksi prosenttia. Se tuottaa sähköä noin yhden terawattitunnin vuodessa, kun maan kulutus on noin 85 terawattituntia.
Lundmark selittää optimistista näkemystään maailman energiatulevaisuudesta yhdellä sanalla: aurinkoenergia. Kun sitä opitaan hyödyntämään nykyistä paremmin, maailman energiaongelmat on pitkälti ratkaistu.
”Jo 20–30 vuoden kuluttua hyvin monet pinnat, kuten katot, ovet, ikkunat, maalatut pinnat, jopa tekstiilit ja vaatteet, pystyvät keräämään energiaa ja siirtämään sen jonnekin, missä se on tallessa ja hyödynnettävissä.”
Lundmark uskoo lisäksi, että kaikki liike, esimerkiksi käden heilunta, voidaan muuttaa energiaksi ja ottaa talteen.
”Ympärillämme on valtavasti energiaa, ja se on uusiutuvaa kaikki.”
Hän luottaa myös siihen, että käyttöön tulee teknologiaa, jolla ilmakehästä pystytään poistamaan hiilidioksidia ja hyödyntämään sitä raaka-aineena.
Ennen kuin päästään tähän kaukana siintävään onnen tilaan, on kuitenkin ratkaistava muutama este, eivätkä ne ole kovin pieniä.
Ilmastonmuutos on nimittäin pysäytettävä ajoissa. Jos siihen ei pystytä, seurauksena on napajäätiköiden sulaminen ja merenpinnan kohoaminen noin kuudella metrillä. Se tekisi Suomenkin rannikoista asumiskelvottomia.
” Olen optimistinen tekniikan suhteen, mutta jonkin verran pessimistinen ratkaisuun pääsemisestä.”
Ratkaisu olisi Lundmarkin mukaan mahdollisimman pian solmittava kansainvälinen sopimus, jossa ei määritellä vain tavoitteita vaan myös keinot. Keino taas olisi maailmanlaajuinen kaikki maat käsittävä päästökauppa tai päästövero.
”Koska verot ovat kansallisia ja poliittisesti hankalia asettaa, käytännössä ainoaksi keinoksi jää kaikkia sitova päästökauppa, jossa päästöjen hinta olisi riittävän korkea kannustaakseen puhtaisiin investointeihin.”
Tehokkaan päästökaupan lisäksi paljon muuta ei Lundmarkin mukaan tarvittaisi. Sen jälkeen erilaiset uusiutuvat teknologiat saisivat kilpailla keskenään ja fossiilisten kanssa markkinaehtoisesti.
”Jos kaikki suurvallat olisivat aidosti tässä mukana, tämä järjestelmä, valtavuudestaan huolimatta, voitaisiin saada toimimaan”, Lundmark uskoo.
Suomella on tässä tulevaisuuden kuviossa Lundmarkin mukaan yksi suuri voimavara.
Se on metsä ja sen tuottama biomassa.
”Puussa on valtava potentiaali, kun korvataan öljypohjaisia materiaaleja ja tuotteita. Sadassa vuodessa puuta opitaan hyödyntämään nykyistä paljon monipuolisemmin.”
Puun ja biomassan korostaminen on uusi linjaus Fortumilta ja osoittaa, miten paljon maailma on muuttunut. Tähän asti yhtiö on hyvin perinteisesti nojannut sähkön ja lämmön tuotannossaan vesivoimaan, ydinvoimaan, kivihiileen ja maakaasuun.
Nyt Fortum havittelee jopa puupohjaisen bioöljyn tuottajaksi. Valmetin kanssa tehty laitos tuottaa jo pyrolyysiöljyä Joensuussa, ja Fortum lobbaa EU-tasolla yhteisistä metsänkäytön kestävyyskriteereistä, jotka mahdollistaisivat viennin.
Lundmarkin mukaan metsä on Suomelle tärkeä kilpailutekijä siitäkin syystä, että aurinkoenergian yleistyminen suosii ilmastovyöhykkeitä, joihin Suomi ei kuulu. Metsällä Suomi pystyy tasoittamaan epäedullista asetelmaa.
Metsäbiomassan hyödyntämisessä on Lundmarkin mukaan sama logiikka kuin jätteiden hyödyntämisessä eli kiertotaloudessa, jota harjoittavan yhtiön, Ekokemin, Fortum osti 700 miljoonalla eurolla muutama kuukausi sitten.
”Niin jätteestä kuin biomassastakin pitää ottaa irti kaikki ne osat ja jakeet, joilla voidaan korvata öljypohjaisia materiaaleja ja tuotteita. Lopulta se osa, joka ei kelpaa muuhun, poltetaan energiaksi.”
Ekokemin hankinta on yksi askel Fortumin pyrkimyksessä kohti päästötöntä maailmaa.
Muutoksen mahdollistaa yhtiön iso kassa, jossa on Suomen ja Ruotsin sähköverkkojen myynnin jäljiltä varoja yrityshankintoihin ja uusinvestointeihin 5–7 miljardia euroa.
Fortumin pidemmän aikavälin päämääränä on päästä tuotannossaan kokonaan uusiutuviin, mikä tarkoittaa irtautumista myös ydinvoimasta.
Se ei ole lähiajan tavoite. Yhtiö on mukana sekä Olkiluoto 3:n että Fennovoiman laitoksissa, joista toinen on rakenteilla ja toinen suunnitteilla. Niiden käyttöikä ulottuu aina 2080-luvulle saakka. Myös Loviisan ydinvoimalaitoksen uusiminen tulee päätettäväksi lähivuosina.
”Emme halua tehdä niin kuin Saksassa, että ensin ajetaan alas ydinvoima, mistä on seurauksena vain, että fossiilisen energian tuotanto kasvaa. Me haluamme ensin lopettaa fossiilisten käytön”, Lundmark sanoo.
Fortumin taustalla on kaksi yhtiötä, Imatran Voima (IVO) ja Neste, jotka valtio-omistaja päätti vuonna 1998 yhdistää.
Yhdistämisestä käytiin melkoinen poliittinen vääntö. Fuusioajatus lähti Nesteestä, jonka merkitys oli Neuvostoliiton kaaduttua vähentynyt, eikä öljyn hintakaan suosinut sen liiketoimia. Uudessa yhtiössä johtoroolin sai kuitenkin sähköntuotanto eli entinen IVO.
Vuonna 2000 toimitusjohtajaksi tullut Mikael Lilius ryhtyi vahvistamaan sähköntuotantoa Pohjoismaissa uusilla hankinnoilla ja myymällä sähköyhtiön Saksassa ja Nesteen aikaisia öljykenttiä. Strategia kantoi hedelmää sähkön hintojen noustessa varsinkin EU:n käynnistämän päästökaupan jälkeen.
Seuraava toimitusjohtaja Tapio Kuula ehti ennen vuoden 2015 eroaan tehdä suurkaupat. Suomen ja Ruotsin sähköverkkojen myynnistä Fortum sai yhteensä noin yhdeksän miljardia euroa.
Toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin tehtävä on luotsata yhtiö uuteen energia-aikaan, jossa pelisäännöt on muuttanut uusiutuvan energian kasvava osuus. Muutos on tarkoitus tehdä sähköverkoista saaduilla miljardeilla.
Toistaiseksi yhtiö on ostanut Suomesta kiertotalousyhtiö Ekokemin 700 miljoonalla eurolla ja sijoittanut Intian aurinkoenergiamarkkinoille 400 miljoonaa euroa. Tukholmaan valmistui puuhakkeella toimiva lämpölaitos 500 miljoonalla eurolla.
”Uskon, että sadan vuoden kuluttua kaikki käytettävä energia on uusiutuvaa ja sitä on lähes rajattomasti saatavissa ja vieläpä kohtuulliseen hintaan.”
Lundmark tosin myöntää, että ennustaminen sadan vuoden päähän on vaikeaa. Erehtymisen mahdollisuutta kuvaavat ne käsitykset, jotka olivat vallalla Imatrankosken voimalaitoksesta, kun se tuli käyttöön vuonna 1929.
”Silloin kuviteltiin, että sen valtavan koon vuoksi Suomeen ei enää tarvitse rakentaa muita sähkövoimaloita vaan sillä mennään maailman tappiin.”
Nykyään Imatrankosken tuotannon osuus kulutuksesta on alle kaksi prosenttia. Se tuottaa sähköä noin yhden terawattitunnin vuodessa, kun maan kulutus on noin 85 terawattituntia.
Lundmark selittää optimistista näkemystään maailman energiatulevaisuudesta yhdellä sanalla: aurinkoenergia. Kun sitä opitaan hyödyntämään nykyistä paremmin, maailman energiaongelmat on pitkälti ratkaistu.
”Jo 20–30 vuoden kuluttua hyvin monet pinnat, kuten katot, ovet, ikkunat, maalatut pinnat, jopa tekstiilit ja vaatteet, pystyvät keräämään energiaa ja siirtämään sen jonnekin, missä se on tallessa ja hyödynnettävissä.”
Lundmark uskoo lisäksi, että kaikki liike, esimerkiksi käden heilunta, voidaan muuttaa energiaksi ja ottaa talteen.
”Ympärillämme on valtavasti energiaa, ja se on uusiutuvaa kaikki.”
Hän luottaa myös siihen, että käyttöön tulee teknologiaa, jolla ilmakehästä pystytään poistamaan hiilidioksidia ja hyödyntämään sitä raaka-aineena.
Ennen kuin päästään tähän kaukana siintävään onnen tilaan, on kuitenkin ratkaistava muutama este, eivätkä ne ole kovin pieniä.
Ilmastonmuutos on nimittäin pysäytettävä ajoissa. Jos siihen ei pystytä, seurauksena on napajäätiköiden sulaminen ja merenpinnan kohoaminen noin kuudella metrillä. Se tekisi Suomenkin rannikoista asumiskelvottomia.
” Olen optimistinen tekniikan suhteen, mutta jonkin verran pessimistinen ratkaisuun pääsemisestä.”
Ratkaisu olisi Lundmarkin mukaan mahdollisimman pian solmittava kansainvälinen sopimus, jossa ei määritellä vain tavoitteita vaan myös keinot. Keino taas olisi maailmanlaajuinen kaikki maat käsittävä päästökauppa tai päästövero.
”Koska verot ovat kansallisia ja poliittisesti hankalia asettaa, käytännössä ainoaksi keinoksi jää kaikkia sitova päästökauppa, jossa päästöjen hinta olisi riittävän korkea kannustaakseen puhtaisiin investointeihin.”
Tehokkaan päästökaupan lisäksi paljon muuta ei Lundmarkin mukaan tarvittaisi. Sen jälkeen erilaiset uusiutuvat teknologiat saisivat kilpailla keskenään ja fossiilisten kanssa markkinaehtoisesti.
”Jos kaikki suurvallat olisivat aidosti tässä mukana, tämä järjestelmä, valtavuudestaan huolimatta, voitaisiin saada toimimaan”, Lundmark uskoo.
Suomella on tässä tulevaisuuden kuviossa Lundmarkin mukaan yksi suuri voimavara.
Se on metsä ja sen tuottama biomassa.
”Puussa on valtava potentiaali, kun korvataan öljypohjaisia materiaaleja ja tuotteita. Sadassa vuodessa puuta opitaan hyödyntämään nykyistä paljon monipuolisemmin.”
Puun ja biomassan korostaminen on uusi linjaus Fortumilta ja osoittaa, miten paljon maailma on muuttunut. Tähän asti yhtiö on hyvin perinteisesti nojannut sähkön ja lämmön tuotannossaan vesivoimaan, ydinvoimaan, kivihiileen ja maakaasuun.
Nyt Fortum havittelee jopa puupohjaisen bioöljyn tuottajaksi. Valmetin kanssa tehty laitos tuottaa jo pyrolyysiöljyä Joensuussa, ja Fortum lobbaa EU-tasolla yhteisistä metsänkäytön kestävyyskriteereistä, jotka mahdollistaisivat viennin.
Lundmarkin mukaan metsä on Suomelle tärkeä kilpailutekijä siitäkin syystä, että aurinkoenergian yleistyminen suosii ilmastovyöhykkeitä, joihin Suomi ei kuulu. Metsällä Suomi pystyy tasoittamaan epäedullista asetelmaa.
Metsäbiomassan hyödyntämisessä on Lundmarkin mukaan sama logiikka kuin jätteiden hyödyntämisessä eli kiertotaloudessa, jota harjoittavan yhtiön, Ekokemin, Fortum osti 700 miljoonalla eurolla muutama kuukausi sitten.
”Niin jätteestä kuin biomassastakin pitää ottaa irti kaikki ne osat ja jakeet, joilla voidaan korvata öljypohjaisia materiaaleja ja tuotteita. Lopulta se osa, joka ei kelpaa muuhun, poltetaan energiaksi.”
Ekokemin hankinta on yksi askel Fortumin pyrkimyksessä kohti päästötöntä maailmaa.
Muutoksen mahdollistaa yhtiön iso kassa, jossa on Suomen ja Ruotsin sähköverkkojen myynnin jäljiltä varoja yrityshankintoihin ja uusinvestointeihin 5–7 miljardia euroa.
Fortumin pidemmän aikavälin päämääränä on päästä tuotannossaan kokonaan uusiutuviin, mikä tarkoittaa irtautumista myös ydinvoimasta.
Se ei ole lähiajan tavoite. Yhtiö on mukana sekä Olkiluoto 3:n että Fennovoiman laitoksissa, joista toinen on rakenteilla ja toinen suunnitteilla. Niiden käyttöikä ulottuu aina 2080-luvulle saakka. Myös Loviisan ydinvoimalaitoksen uusiminen tulee päätettäväksi lähivuosina.
”Emme halua tehdä niin kuin Saksassa, että ensin ajetaan alas ydinvoima, mistä on seurauksena vain, että fossiilisen energian tuotanto kasvaa. Me haluamme ensin lopettaa fossiilisten käytön”, Lundmark sanoo.
Fortumin taustalla on kaksi yhtiötä, Imatran Voima (IVO) ja Neste, jotka valtio-omistaja päätti vuonna 1998 yhdistää.
Yhdistämisestä käytiin melkoinen poliittinen vääntö. Fuusioajatus lähti Nesteestä, jonka merkitys oli Neuvostoliiton kaaduttua vähentynyt, eikä öljyn hintakaan suosinut sen liiketoimia. Uudessa yhtiössä johtoroolin sai kuitenkin sähköntuotanto eli entinen IVO.
Vuonna 2000 toimitusjohtajaksi tullut Mikael Lilius ryhtyi vahvistamaan sähköntuotantoa Pohjoismaissa uusilla hankinnoilla ja myymällä sähköyhtiön Saksassa ja Nesteen aikaisia öljykenttiä. Strategia kantoi hedelmää sähkön hintojen noustessa varsinkin EU:n käynnistämän päästökaupan jälkeen.
Seuraava toimitusjohtaja Tapio Kuula ehti ennen vuoden 2015 eroaan tehdä suurkaupat. Suomen ja Ruotsin sähköverkkojen myynnistä Fortum sai yhteensä noin yhdeksän miljardia euroa.
Toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin tehtävä on luotsata yhtiö uuteen energia-aikaan, jossa pelisäännöt on muuttanut uusiutuvan energian kasvava osuus. Muutos on tarkoitus tehdä sähköverkoista saaduilla miljardeilla.
Toistaiseksi yhtiö on ostanut Suomesta kiertotalousyhtiö Ekokemin 700 miljoonalla eurolla ja sijoittanut Intian aurinkoenergiamarkkinoille 400 miljoonaa euroa. Tukholmaan valmistui puuhakkeella toimiva lämpölaitos 500 miljoonalla eurolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti