Ruotsalaisasiantuntija pohtii maansa sotilaallista suunnitelmaa – ”Saatamme olla hyödyllisiä idiootteja”
Ruotsin kuninkaallinen sotatiedeakatemia on luonnostellut tuoreessa tutkimuksessaan skenaariota, miltä Ruotsiin kohdistuva sotilaallinen hyökkäys voisi mahdollisesti näyttää.
Tässä luonnostelmassa Venäjän tavoitteena on tehdä selväksi sotilasliitto Natolle, että Baltian maita ei ole mahdollista puolustaa. Samalla se pystyy rapauttamaan Naton uskottavuutta sijoittamalla onnistuneesti kalustoa ja sotilaita Gotlantiin.
Gotlannissa harjoittelee tällä hetkellä 150 taistelijan osasto, joka jää saarelle pysyväksi vahvuudeksi.
– Hahmotelluissa skenaarioissa heillä ei ole ratkaisevaa merkitystä venäläisten suunnitelmille. Ilman tykistöä ja ilmatorjuntaa he eivät voi estää ketään ottamasta saarta haltuunsa. Sitä vastoin on tietenkin mahdollista puolustaa taistelemalla jotakin yksittäistä aluetta vähän aikaa lisäjoukkoja odotettaessa, kertoo Aftonbladetille Karlis Neretnieks, joka osallistui sotatiedeakatemian tutkimukseen yhtenä kahdeksasta asiantuntijasta.
Neretnieks työskenteli vuosina 1992–95 prikaatinkomentajana Gotlannissa, minkä jälkeen hän toimi Keski-Ruotsin ja Gotlannin puolustuksesta vastaavan keskisen sotilasalueen operaatiopäällikkönä.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun Venäjään erikoistunut asiantuntija Peter Mattsson muistuttaa, että Ruotsin todellinen voima Gotlannissa on 150 sotilasta suurempi, kun mukaan otetaan kodinturvajoukot sekä ilma- ja merivoimilta saatava tuki.
Mattssonin mukaan Venäjä tarvitsisi ainakin 5 000 sotilasta onnistuakseen Gotlannin valtauksessa, joskin hän arvioi, että Venäjä ei tarvitse saarta välttämättä mihinkään.
– Se riippuu heidän pyrkimyksistään, mutta valtaus tulisi heille ennen näkemättömän kalliiksi. Ja sitä olisi vaikeaa puolustaa.
Mattsson sanoo, että Venäjälle olisi joka tapauksessa hankalaa toimittaa tarvikkeita Gotlantiin, sillä Nato ei sallisi sitä.
– Venäjällä on epäilemättä sotilaallista kapasiteettia Gotlannin suojaamiseen, ja sen pitäisi riittää. Fyysisen kontrollin saaminen ei ole välttämättä tarpeen, sillä Gotlantia voi hallita olematta saarella, Mattsson kertoo Aftonbladetille.
Sotatieteestä luennoiva yliopistonlehtori ja everstiluutnantti Håkan Edström on puolestaan sitä mieltä, että Gotlantiin keskittyminen puolustuksessa on lähtökohtaisesti väärin. Jos Venäjä haluaisi hyökätä Ruotsiin, sen kannattaisi Edströmin mukaan todennäköisesti tähdätä toisaalle.
– Venäläiset ovat uskomattoman hyviä harhaan johtamisessa. Saatamme olla nyt hyödyllisiä idiootteja tuijottaessamme Gotlantiin, sillä se on juuri sitä, mitä Venäjä haluaa, Edström toteaa.
Gotlannissa harjoittelee tällä hetkellä 150 taistelijan osasto, joka jää saarelle pysyväksi vahvuudeksi.
– Hahmotelluissa skenaarioissa heillä ei ole ratkaisevaa merkitystä venäläisten suunnitelmille. Ilman tykistöä ja ilmatorjuntaa he eivät voi estää ketään ottamasta saarta haltuunsa. Sitä vastoin on tietenkin mahdollista puolustaa taistelemalla jotakin yksittäistä aluetta vähän aikaa lisäjoukkoja odotettaessa, kertoo Aftonbladetille Karlis Neretnieks, joka osallistui sotatiedeakatemian tutkimukseen yhtenä kahdeksasta asiantuntijasta.
Neretnieks työskenteli vuosina 1992–95 prikaatinkomentajana Gotlannissa, minkä jälkeen hän toimi Keski-Ruotsin ja Gotlannin puolustuksesta vastaavan keskisen sotilasalueen operaatiopäällikkönä.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun Venäjään erikoistunut asiantuntija Peter Mattsson muistuttaa, että Ruotsin todellinen voima Gotlannissa on 150 sotilasta suurempi, kun mukaan otetaan kodinturvajoukot sekä ilma- ja merivoimilta saatava tuki.
Mattssonin mukaan Venäjä tarvitsisi ainakin 5 000 sotilasta onnistuakseen Gotlannin valtauksessa, joskin hän arvioi, että Venäjä ei tarvitse saarta välttämättä mihinkään.
– Se riippuu heidän pyrkimyksistään, mutta valtaus tulisi heille ennen näkemättömän kalliiksi. Ja sitä olisi vaikeaa puolustaa.
Mattsson sanoo, että Venäjälle olisi joka tapauksessa hankalaa toimittaa tarvikkeita Gotlantiin, sillä Nato ei sallisi sitä.
– Venäjällä on epäilemättä sotilaallista kapasiteettia Gotlannin suojaamiseen, ja sen pitäisi riittää. Fyysisen kontrollin saaminen ei ole välttämättä tarpeen, sillä Gotlantia voi hallita olematta saarella, Mattsson kertoo Aftonbladetille.
Sotatieteestä luennoiva yliopistonlehtori ja everstiluutnantti Håkan Edström on puolestaan sitä mieltä, että Gotlantiin keskittyminen puolustuksessa on lähtökohtaisesti väärin. Jos Venäjä haluaisi hyökätä Ruotsiin, sen kannattaisi Edströmin mukaan todennäköisesti tähdätä toisaalle.
– Venäläiset ovat uskomattoman hyviä harhaan johtamisessa. Saatamme olla nyt hyödyllisiä idiootteja tuijottaessamme Gotlantiin, sillä se on juuri sitä, mitä Venäjä haluaa, Edström toteaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti