18 syyskuuta 2022

Australia maksaa kalliisti virheestään

Agakonna luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi.










Evoluution hirmuinen tuotos: kannibaalisammakko!

Australiaan viety agakonna eli jättikonna on kehittänyt huippunopeasti uuden piirteen, kannibalismin.

Ihminen on saanut usean eri eläinlajin kehittymään ennennäkemättömän nopeasti. Tavallisesti evoluutio tapahtuu hitaasti vuosimiljoonien aikana. Australiaan tarkoituksella levitetty agakonna on alkanut syömään omia lajitovereitaan luontaisten vihollisten puuttuessa.

Agakonna on toiselta nimeltään jättikonna ja sitä tavataan luontaisesti Etelä- ja Keski-Amerikassa. Se on kooltaan 10-15 senttimetriä pitkä, mutta pisin mitattu yksilö on ollut 24 senttinen ja painoa konnalla oli 1,3 kiloa.

Rauhallisesta jättiläisestä kannibalistiksi

Vieraslajit kehittyvät usein nopeammin, sillä luontaista kilpailua ei ole.

Tutkijat huomasivat jo aiemmin, että agakonnan nuijapäät söivät hyvin aggressiivisesti omia kuoriutuvia lajitovereitaan. Pelkästä kyltymättömästä näläntunteesta ei kuitenkaan ollut kyse, sillä nuijapäät söivät tutkimusympäristössä pääosin oman lajinsa edustajia, vaikka tarjolla oli myös toisen lajin kutua sekä poikasia.

Samaa käyttäytymistä ei tavata lajin luontaisessa elinympäristössä.

Nyt kyltymättömälle kannibalistiselle nälälle on löytynyt syy, nimittäin eläimen sisältämä myrkky. Konnissa on bufadienoliditoksiinia, joka sallii sen elää pääosin petovapaata elämää.

Mutta nyt tuo eläimen oma myrkky on kääntynyt lajia itseään vastaan, sillä jo kuoriutuessaan nuijapäät vapauttavat ympäröivään veteen samaista myrkkyä. Laji tunnistaa tuon myrkyn ja säntää syömään omia lajitovereitaan. Syyksi tutkijat tähän kummalliseen käytökseen arvelevat löytyvän kovasta kilpailusta lajin sisällä.

Luontaisten vihollisten puuttuessa laji käy ankaraa taistelua itsensä kanssa, sillä kokonaispopulaatiosta on kasvanut räjähdysmäisesti valtaisa. Aina uuden oman lajin edustajan kuoriutuessa, pelmahtaa veteen myös lisäkilpailua, joka on helpoin eliminoida heti kättelyssä.

Agakonnat eivät suoriutuneet alkuperäisestä tehtävästään järin hyvin ja osoittautuivat varsin tehottomiksi hyönteistorjujiksi. Huonoista työntekijöistään Australia maksaa kuitenkin pitkän pennin joka vuosi.

Australia käyttää vuosittain noin 24 miljardia Australian dollaria taisteluun vieraslajeja vastaan.

Australiassa käytetään vuosittain suuria summia vieraslajin tuhojen estämiseksi.












Ei kommentteja:

Suomalaisten yli-iso hiilijalanjälki, verrattuna tavoitteeseen                                            Suomalaisen keskimääräinen hiilija...