Kun lapselle sanotaan: ”Älä juokse,” mieli ei ymmärrä sanaa ”älä”, vaan huomio kiinnittyy ainoastaan sanaan ”juokse”. Se vaikuttaa aktivoivasti, eikä kielto välttämättä toimi vanhemman toivomalla tavalla. Muutamia esimerkkejä tavallisista kielloista ja niiden myönteiset muodot:
Älä juokse! -> Kävele rauhallisesti.
Älä syö sohvalla. -> Syöthän ruokapöydän ääressä.
Älä sotke. -> Laita sanomalehti piirustuspaperin alle.
Älä jätä kenkiä lattialle. -> Laita kengät kaappiin.
Älä huuda. -> Puhu rauhallisesti.
Jos esimies puhuisi alaiselleen jatkuvin kielloin eikä koskaan kertoisi, miten työntekijän odotetaan toimivan, seuraisi todennäköisesti lamaantuminen. Alainen tuntisi itsensä epäonnistuneeksi.
Sen sijaan hyvän johtajan, ja vanhemman, kannattaisi keskittyä kertomaan, mitä hän toivoo tapahtuvaksi. Menestyvä johtaja keskittyy tiiminsä vahvuuksiin ja välttelee huomauttamasta heikkouksista, ja samaa periaatetta kannattaa soveltaa myös perheessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti