Miksi kissat ja koirat syövät ruohoa?

Lähes kaikilla villeillä lihansyöjillä on suolistoloisia, joita ruohonsyönti voi häätää. Tapa on evoluutiossa periytynyt lemmikeille niiden esi-isiltä.

 Useimmin kuulee sanottavan, että eläin hakee ruohosta apua ruoansulatuksen tehostamiseen tai että se syö heinää pahaan oloonsa, jotta saisi oksennettua. 

On kuitenkin havaittu, että vain murto-osa lemmikeistä oksentaa ruohoa syötyään.

Kissat ehkä yrittävät saada kurkustaan karvapallot irrotettua kasveja popsimalla. 

Tai kenties eläin hakee luonnon kasveista kuitua, jota se ei saa ravinnostaan tarpeeksi.

Eräässä tutkimuksessa seurattiin 11-vuotiasta kääpiövillakoiraa, jolle oli diagnosoitu suoranainen ruohonsyöntiongelma. Omistajansa mukaan se oli popsinut lenkillä ahnaasti ruohoa seitsemän vuoden ajan ja oksensi joka kerta. 

Eläinlääkärit suosittelivat koiralle korkeakuituista ruokavaliota ja kas: 

ruohon syönti ja oksentelu loppui.

Villien kissa- ja koiraeläinten sekä muiden lihansyöjien ulosteissa havaitaan luonnossa usein sulamatonta kasvimassaa ja muita kasvien osia.

Käytös olisi siis periytynyt lemmikeille niiden villeiltä esivanhemmilta.

Tutkimus ei voi todistaa tätä hypoteesia oikeaksi, mutta selitys kuulostaa järkeenkäyvältä. Ruohon syönnistä ei ainakaan ole lemmikeille haittaa eikä siitä tarvitse olla huolissaan.

Näin se meidänkin Aurinko aikanaan sammuu

                  Auringon  kuolinkamppailu

U Camelopardalis -tähti hönkii uloimpia kerroksiaan kaasuna avaruuteen, kunnes jäljellä on vain valkoinen kääpiö.  

Maapallon elämä perustuu lopulta yhteen alkuaineeseen: vetyyn, joka palaa heliumiksi fuusioreaktiossa Auringon ytimessä. 

Joka sekunti Auringossa neljä miljoonaa tonnia massaa muuttuu energiaksi. 

Näin kesähelteillä voi kuvitella tuntevansa ihollaan fuusioreaktorin loimotuksen.

Vetyä on Auringossa niin valtavasti, että sitä on riittänyt mainiosti poltettavaksi edelliset viisi miljardia vuotta, mutta ennen pitkää se alkaa ehtyä ytimestä. 

Aurinko kirkastuu, laajenee, ja kärventää maapallon. Meret höyrystyvät ja kaikki elämä täällä tuhoutuu.

Tästä kuluu vielä miljardeja vuosia, kun Aurinko alkaa paisua punaiseksi jättiläiseksi. Fuusioreaktioissa syntyy yhä raskaampia alkuaineita tähden eri kerroksissa, ja laajeneva Aurinkomme nielaisee sisimmät planeetat... Myös Maan.

Japanilaisilla tutkijoilla tavoitteena - ihmiseläin!

Japani sai luvan kasvattaa ihmissoluja rottien ja hiirien alkioissa – tavoitteena hengittävä ihmiseläin!
Tarkoituksena ei ole kuitenkaan luoda ”ihmishirviöitä”, tutkijat sanovat.

Japanissa ollaan tekemässä mullistavia tieteellisiä kokeita. 

Maa on nimittäin saanut ensimmäistä kertaa luvan ihmiskimeerin eli useammasta solukannasta koostuvan eliön muodostamiseen.

Asiasta kertoo muun muassa tiedejulkaisu Nature, jonka mukaan Japanin tiedeministeriö on antanut siunauksensa asialle. Aiemmin siirtäminen oli kielletty.

Ihmissoluja voidaan jatkossa Japanissa kasvattaa rottien ja hiirien alkioissa. Alkiot voidaan sitten siirtää sijaisisäntään.

Käytännössä tämä tehdään siten, että tutkijat luovat ihmisen kantasoluja eläinalkioon. Eläimen geeniä taas muunnellaan siten, että se se ei pysty kasvattamaan omaa haimaa.

Tämä mahdollistaisi teoriassa sen, että eläimelle kasvaa ihmisen haima.

Japanin ihmissoluja tutkineen ryhmän Hiromitsu Nakauchi kertoo japanilaisessa Asahi Shimbun -lehdessä, että ministeriön lupa on merkittävä edistysaskel.

– Voimme vihdoin aloittaa työt 10 vuoden valmistelujen jälkeen.Tavoitteena oikea ”ihminen”

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun ihmissoluja siirretään eläimeen. 

Esimerkiksi Britanniassa yhdistettiin vuonna 2018 ihmisen ja lampaan soluja. Alkioita kasvatettiin kolme viikkoa, sillä Britanniassa alkiota saa kasvattaa vain 21 päivää. Kokeita on tehty myös sioilla.

Japanissa tarkoitus on pidentää aikaa siten, että alkiosta kehittyisi oikea, hengittävä ihmiseläin. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole kasvattaa valtavia ihmisrottia vaan kokeilla, voidaanko teurastetussa eläimessä kasvattaa ihmiselle sopivia elimiä.

Näin tekniikalla voitaisiin tulevaisuudessa auttaa siirtoelimiä tarvitsevia ihmisiä.

Eläimillä tehtävistä kantasolukokeista ollaan montaa mieltä, ja niitä on pidetty epäeettisinä.