1. Katsekontaktissa on voimaa.
Silmiin katsominen osoittaa kiinnostusta ja syventää yhteyttä. Se herättää aivojen sosiaaliset, empatiaan liittyvät alueet. Ihminen, joka katsoo keskustellessa usein silmiin, antaa itsestään vilpittömän ja tunnollisen kuvan.
2. Intensiivinen katsekontakti voi toisaalta myös häiritä. Sosiaalinen vuorovaikutus vaatii tarkkaavaisuutta, ja se on pois muusta. Japanilaistutkijoiden mukaan toisen suoraan kohti suunnattu katse heikentää esimerkiksi lähistöllä tapahtuvien asioiden havainnointia sekä suoriutumista sanallisista tehtävistä. Toisen katse saa meidät myös tietoisemmiksi itsestämme ja kehostamme, kertoo Cognition-lehdessä vuonna 2014 julkaistu ranskalaistutkimus.
3. Suora silmiin katsominen tuntuukin monista jopa hankalalta – ainakin, jos se jatkuu pitkään. University College Londonin tutkimuksen perusteella ihmisten mielestä sopiva yhtäjaksoinen katsekontakti kestää keskimäärin kolme sekuntia.
4. Läsnäoleva vuorovaikutus ei itse asiassa vaadikaan, että tuijottaisi koko ajan toista silmiin – sinne päin riittää. Perception-lehdessä helmikuussa julkaistun australialaistutkimuksen mukaan ihmiset hahmottavat yleisesti silmiin katsomiseksi senkin, kun keskustelukumppanin katse osuu ylipäätään kasvoihin, vaikkapa suun tienoille.
5. Koska katsekontakti kuormittaa aivoja, on aivan luonnollista katkaista se, kun ratkaisee pulmaa, muistelee jotakin tai muotoilee vaikeaa asiaa. Vastoin yleistä käsitystä katseen välttely ei siten ole välttämättä merkki valehtelusta. Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan toisen suora katse saa kuitenkin ihmisen rehellisemmäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti