Iloinen Vegelautasellinen

             















                            SYÖ  MONIPUOLISESTI

Hyppää avantoon, jos on kipuja/ vaivoja

Avantoon astuttaessa kehon pinnan ja ääriosien verenkierto vähenee voimakkaasti, ja veri ohjautuu kehon keskiosiin. Lämmönluovutus ympäristöön vähenee. Verenpaine nousee, koska ääriosien verisuonet supistuvat, verisuoniston kokonaistilavuus pienenee ja verenkierron vastus lisääntyy. Kylmän herkistämät ihoreseptorit välittävät ärsykkeitä keskushermostoon, joka lisää verisuonia supistavan hormonin, noradrenaliinin, eritystä. Sydäntauteja potevien olisikin syytä keskustella lääkärin kanssa ennen harrastuksen aloittamista.

Kylmäaltistuksen toistuessa elimistö sopeutuu ja autonomisen hermoston vaste, erityisesti noradrenaliinin eritys, pienenee. Kylmätuntemukset ja lihasvapina vähenevät. Oululaistutkimuksissa havaittiin, että joidenkin talviuimarien veren systolinen paine eli yläpaine laskee pysyvästi.

Noradrenaliinin ja muiden stressihormonien hiipuessa kylmänkestävyys paranee ja kipukynnys nousee.

Suuri osa uimareista koki upottaneensa stressin jään alle. Säännöllinen pulahtaminen kohensi mielialaa ja vähensi masentuneisuutta sekä väsymystä. Selitys saattaa piillä talviuinnin vaikutuksissa keskushermostoon. Uimareiden verestä mitattiin hermovälittäjäaineiden määrää ja havaittiin, että mitä tasaisemmin dopamiinia syntyi, sitä virkeämpi oli mieli. Pieniä dopamiinipitoisuuksia on aiemmin mitattu muun muassa masennuspotilaista.

Talviuimarit kokivat myös itsetuntonsa kohentuneen. Avantouinti on ihmiselle iso haaste. Sen ja itsensä toistuva voittaminen vaikuttaa osaltaan itseluottamukseen.

Avantouinnin sanotaan parantavan elimistön vastustuskykyä, mutta siitä ei ole saatu selvää näyttöä. Oululaistutkimukseen osallistuneet uimarit potivat yhtä paljon flunssaa kuin muutkin ihmiset. Talviuinnilla voi toki olla tulehdusta hillitsevää vaikutusta. Moni koehenkilö tunsi muun muassa reuma- ja selkäkipujen lievittyneen säännöllisen avantouinnin ansioista.

Useat kertoivat myös tulleensa riippuvaiseksi uimareissuista. Koukkuun jäämistä voisi selittää aivojen mielihyvähormoneilla, endorfiineilla, joiden tuotanto lisääntyy kylmien kylpyjen ansiosta.

Avantouinnin terveysvaikutuksista pääsee osalliseksi vain, jos harrastus on riittävän säännöllistä. Minimi on 4–5 pulahdusta viikossa. Mitä useammin käy, sitä suuremmat ovat hyödyt. Koeuimarit viipyivät vedessä muutamista sekunneista pariin minuuttiin. Vaikutukset katoavat 2–4 viikon kuluttua uinnin lopettamisesta.

Geeni­muuntelun vastustajat tietävät asiasta vähiten, mutta luulevat tietävänsä eniten

Tällä pellolla kasvatettiin muuntogeenistä perunaa


Luotto omiin tietoihin on katteetonta, osoittaa Yhdysvalloissa, Saksassa ja Ranskassa tehty kysely.

Kaikkein voimakkaimmin geenimuuntelua vastustavat ihmiset uskovat tietävänsä siihen liittyvästä tieteestä eniten.

Luulo ei ole tässäkään tiedon väärti. Itse asiassa kärkkäimpien vastustajien tiedot ovat kaikkein hatarimmat, päättelevät useiden yhdysvaltalaisten yliopistojen tutkijat Nature Human Behaviour -lehdessä.

Päätelmä perustuu kyselytutkimuksiin, joihin osallistui yli kaksi tuhatta ihmistä Yhdysvalloissa, Saksassa ja Ranskassa.

Osallistujilta ensin kysyttiin, miten paljon he uskoivat tietävänsä muuntogeenisistä ruoista. Tietojensa vahvuutta he saivat arvioida numeroasteikolla.

Sitten heidän todellisia tietoja tieteestä ja genetiikasta testattiin tosilla ja epätosilla väittämillä, joiden paikkansapitävyyttä heidän piti arvioida. Näillä mitattiin sekä yleistä tieteen lukutaitoa että geenimuuntelun kannalta merkityksellistä tietämystä.

Kantaa piti ottaa esimerkiksi väitteisiin, että elektronit ovat pienempiä kuin atomit tai että kaikissa kasveissa ja eläimissä on dna:ta.

Kaikissa kolmessa maassa geenimuuntelun vastustajat pärjäsivät huonoiten tietotesteissä. Tutkijoiden mukaan tietämys heikkeni sitä enemmän, mitä kiivaammin vastusti gm-ruokaa.

Jyrkkyyden voimistuessa kuitenkin perusteeton usko omiin tietoihin vain vankistui.

”Tulos on nurinkurinen, mutta pitää yhtä aiempien ääriajattelua kuvaavien tutkimusten kanssa. Äärinäkemykset usein juontavat siitä, että ihmiset luulevat ymmärtävänsä mutkikkaita asioita paremmin kuin he oikeasti ymmärtävät”, sanoo tiedotteessa tutkimuksen päätekijä, professori Philip Fernbach Coloradon yliopistosta Boulderista.

Tulos tekee ymmärrettäväksi sen, miksi valistus ei välttämättä mene perille. Jos ihmisillä on luja vaikkakin katteeton usko omiin tietoihinsa, he eivät ole valmiita ottamaan vastaan niitä horjuttavaa näyttöä.

”Ihmisten mielen muuttaminen vaatii ensin sen, että he tunnistavat, mitä eivät tiedä”, sanoo tutkija Nicholas Light Boulderista.

Kansalaisten näkemykset geenimuuntelusta poikkeavat selvästi tieteen valtavirrasta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyssä mielipidemittauksessa 88 prosenttia tutkijoista piti muuntogeenimenetelmällä jalostettua ruokaa turvallisena. Tavallisista ihmisistä sen turvallisuuteen uskoi vain 37 prosenttia.

Tieteilijöiden valtavirtakäsityksen mukaan muuntogeeninen ruoka on turvallista ja sen käytöllä voitaisiin tehdä paljon hyvää ihmiskunnalle. Geenijalostuksella voitaisiin muun muassa tehdä ravitsemuksellisesti parempaa ruokaa, suurentaa satoja ja vahvistaa viljelykasvien kestävyyttä tauteja ja kuivuutta kohtaan.

Näistä mahdollisuuksista huolimatta monet tavalliset ihmiset vieroksuvat geenimuuntelua. Myös ympäristöjärjestö Greenpeace vastustaa sitä. Se sai pari vuotta sitten suuren joukon nobelisteja laatimaan julkilausuman, jotta järjestö lopettaisi kampanjoinnin menetelmää vastaan.

Geenimuuntelun vastustus muistuttaa ilmastodenialismia eli näkökantaa, että ihmisen kasvihuonekaasujen päästöt eivät olisi syynä ilmastonmuutokseen.

Ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä on laaja tieteellinen yksimielisyys. Silti monet panevat hanttiin eivätkä usko tiedeyhteisön todisteisiin – samaan tapaan kuin moni epäilee geenimuuntelua, vaikka tieteen valtavirta pitää sitä hyödyllisenä ja turvallisena.

Tieto ja asenteet kuitenkin asettuvat hieman eri asentoon ilmastokysymyksessä. Fernbach ja kumppanit nimittäin tutkivat vertailumielessä myös sitä, onko jyrkkyys ilmastonäkemyksessä yhteydessä todellisiin tietoihin ja käsityksiin omasta tietämyksestä.

Ei ollut. Ihmiset voivat ottaa jyrkästi kantaa ilmastonmuutokseen, mutta sillä ei ollut yhteyttä heidän tieteelliseen tietotasoonsa.

Ilmastokysymys on tutkijoiden mukaan niin politisoitunut varsinkin Yhdysvalloissa, että samastuminen oman poliittisen joukon kantaan painaa enemmän kuin tiedot.

Konservatiivi voi esimerkiksi jyrkästi kieltää ilmastonmuutoksen todellisuuden, vaikka hänellä onkin tieteellistä lukutaitoa.

Portugalin sotalaivat tekivät invaasion Australiaan

Myrkyllisten polttiaiseläinten invaasio Australiassa – 
yli 5000 ihmistä sai viikonloppuna kivuliaita pistoksia.

Australialaisen News.com.au-uutissivuston mukaan yli 5 000 ihmistä sai viikonlopun kuluessa vammoja portugalinsotalaivoiksi kutsuttujen polttiaiseläinten pistoksista.

Meduusaa muistuttava polttiaiseläin tunnetaan noin 15 senttiä vedenpinnan yläpuolelle kohoavasta ”kellukkeestaan”, joka auttaa sitä liikkumaan purjeen tavoin. Veden alle piiloon jäävät sen polttavat lonkerot, jotka saattavat ulottua jopa 30 metrin säteelle.