Makkaroiden terveellisyyden vertailu on ravitsemusterapeutin mukaan hölmöläisten hommaa, koska terveellistä makkaraa ei ole. Vegemakkaratkaan eivät ole terveysruokaa, mutta niissä on eroja erityisesti rasvan ja suolan suhteen.

Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen, mitkä makkarat ovat terveellisimpiä? Hän totesi, että niiden ravitsemussisältöjen vertailu on ajanhukkaa, koska ne ovat niin samankaltaisia.

– Muutaman gramman erot rasvan sisällössä eivät merkitse terveyden kannalta paljoakaan. Makkarat ovat haitallisia, koska niiden valmistuksessa tarvitaan oikeanlaisen rakenteen, värin ja maun vuoksi tyydyttämättömiä eli kovia rasvoja ja nitriittiä. Makkaran koostumus ei ole ilman niitä tirisevä, mehevä ja pehmeä, vaan kuiva lihakimpale, ravitsemusterapeutti Putkonen avaa.

Mahdollisimman vähän

Hän toteaa, että uudet ravitsemussuositukset sanovat, että prosessoituja lihajalosteita tulisi syödä mahdollisimman vähän. Niiden haitalliset terveysvaikutukset ovat voimakkaita.

– Erityisesti karsinogeeniset eli syöpää aiheuttavat vaikutukset ovat vahvat. Niitä ei saa vähennettyä, vaikka aterialla olisi mukana terveellisiä aineita. Sekä pohjoismaiset että EAT-Lancet planetaariset ruokavaliosuositukset sanovat, että prosessoituja lihajalosteita tulisi syödä mahdollisimman vähän, Putkonen kertoo.

Hän jatkaa, että on hieman ongelmallista, miten sitä sovelletaan. Se ei sinänsä ole merkittävää, syökö jalostettuja lihatuotteita ollenkaan vai ainoastaan muutamia kertoja vuodessa tai kesässä. Tärkeintä olisi, ettei syö niitä jatkuvasti..

– Se on puntarointia ammattilaisellekin, kun tietää kuinka paljon nakkia ja makkaraa lapsiperheissä syödään. Se on ristiriidassa sen kanssa, mikä on terveyden kannalta järkevää syömistä. Jatkuva makkaran käristys ei ole järkevää, se pitäisi säästää vain spesiaalijuttuihin, ja valita muita vaihtoehtoja, Putkonen suosittelee.

Tutkimusnäyttö makkaroiden, lihajalosteiden sekä punaisen lihan haitoista vahvistuu koko ajan. Makkaran ja muiden jalostettujen lihajalosteiden valmistuksessa  yksi pahis on nitriitti. Se on karsinogeeni, mutta sitä lisätään lihatuotteisiin, koska se pitää lihan punaisena. Ilman sitä lihasta tulisi harmaata. Nitriitin lisäksi lihajalosteissa ja punaisessa lihassa voi olla myös hemirautaa, joka on joissain tutkimuksissa liitetty lisääntyneeseen syöpäriskiin.

– Osa lihan proteiineista päätyy paksusuolen bakteerien pilkottavaksi. Tässä yhteydessä syntyy rikkivetyä, joka ohentaa suoliston soluja suojaavaa limakerrosta. Tällöin lihan hemirauta pääsee suoraan kontaktiin suoliston solujen kanssa ja saa ne jakautumaan liiaksi. Tutkijat esittävät, että tämä saattaisi selittää punaiseen lihaan ja lihajalosteisiin yhdistettyä syöpäriskiä, Putkonen tarkentaa.

Terveyden kannalta makkaroiden korkea suolapitoisuus ja tyydyttyneiden rasvojen määrä ovat myös haitallisia. Putkonen kehottaakin tekemään tietoisia valintoja ruokalautaselle. Sama pätee vegemakkaroihin.

– Niiden ravitsemusprofiili on sama rasvan laadun ja suolan osalta kuin lihamakkaroiden. Ei niistäkään saa terveysruokaa, koska osassa niissä käytetään paljon kovia rasvoja. Niissä ei kuitenkaan käytetä nitriittiä. Niitä kannattaa siis vertailla toisin kuin lihamakkaroita. Silti suosittelen syömään niitäkin vain harvoin, Putkonen toteaa.

Pahiksia ovat siis nitriitti, hemirauta sekä korkea suola- ja rasvapitoisuus. Ne lisäävät paksusuolensyövän, sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä. Lisäksi makkaroiden rasvaisuus ja suolaisuus sopivat huonosti ärtyvästä paksusuolesta, ylävatsavaivoista ja sappiongelmista kärsiville.

– Ei kuitenkaan tarvitse stressata liikaa. Kannattaa miettiä, mitä muuta voi käyttää kuin makkaraa esimerkiksi pyttipannuun, retkellä tai grillissä. Voisi ottaa kala- tai kasvisvartaita ja -nyyttejä makkaroiden, lihajalosteiden ja punaisen lihan tilalle, Putkonen vinkkaa.