31 toukokuuta 2022

Mystinen kuudes perusmaku - UMAMI

                               Knorr Umami 1 kg -     

Japanilainen tutkija Kikunae Ikeda hoksasi jo vuonna 1908, että kielellä aistittavat perusmaut eivät rajoitu happamaan, suolaiseen, kitkerään ja makeaan, vaan joukon jatkoksi pitää lisätä umami. Umami on oikeastaan lihan maku siinä mielessä, että se maku josta pidämme lihassa on umamia.

Mitä umami on ja mistä sitä löytyy?

Umami on se maku, joka tuo suuhun syljen. Se on kypsytetty maku ja paahdetun ja kypsyneen ristiriitainen liitto. Syy miksi umami linkitetään usein aasialaiseen ruokaan on luonnollinen. Tietoisuus umamista on tullut aasialaisesta keittiöstä. Siellä käytetyissä raaka-aineissa umami maistuu todella vahvasti.


20 toukokuuta 2022

Aivastus torjuu "tunkeilijoita"


 

Kun hengitysteihimme pääsee vieraita hiukkasia, nenän ja poskionteloiden aistimet havaitsevat ne ja lähettävät signaalin limakalvojen värekarvoille, jotta ne hankkiutuisivat tunkeilijoista eroon.

Tutkimuksessa havaittiin, että aivastuksen aikaansaama ilmapurskaus ei pelkästään puhdista nenäonteloita vaan kytkee samalla värekarvojen aistinelimet pariksi minuutiksi isommalle vaihteelle. 

Tutkimus toi esiin sen, miten "aliarvostettu elin" nenä on etenkin terveytemme ylläpitäjänä.

Värekarvat, jotka muistuttavat mikroskoopilla katsottuna "alati liikkeessä olevaa karvamattoa", sinkoavat mahdollisesti vahingolliset aineet pois keuhkoista joko sieraimiin sieltä eteenpäin poistettaviksi taikka alas ruokatorveen, jossa mahahapot tekevät selvän mahdollisesti vahingollisista eliöistä ja hiukkasista.

Värekarvat tarvitsevat toimiakseen limaa, jota nenämme auliisti tuottaakin noin litran päivässä. Valtaosan tuosta limamäärästä me nielemme.

Poskiontelotulehduksesta tai kystisen fibroosin kaltaisesta perinnöllisestä sairaudesta kärsivillä on kuitenkin vaikeuksia hankkiutua eroon limasta, vaikka he aivastelisivat kuinka.

Tuo näennäinen ristiriita sai pohtimaan, onko aivastuksella jokin rooli värekarvojen limaa poistavassa toiminnassa, ja olisiko tuo prosessi poskiontelotulehduspotilailla jotenkin häiriintynyt.

Tutkijaryhmä otti näytteitä sekä terveiden että poskiontelotulehduksesta kärsivien ihmisten sierainsoluista. Soluja kasvatettiin hautomossa useita viikkoja, kunnes viljelmiin kehittyi samanlainen peite kuin mitä onteloidemme pinnalla on.

Seuraavaksi tutkijat puhalsivat peitteeseen ilmaa eli saivat aikaan "laboratorioaivastuksen, joka vahvisti oletuksemme. Jos näihin soluihin puhaltaa ilmaa, [niiden värekarvat] liikehtivät nopeammin".

Kun tutkijat puhalsivat ilmaa poskiontelotulehduspotilaiden kudosnäytteisiin, värekarvojen toiminta ei kuitenkaan kiihtynyt.

Poskiontelotulehduspotilailla ei ilmeisesti synny samanlaista soluvastetta kuin muilla.

Hänen mukaansa krooninen tulehdus tai tulehdukseen liittyvien bakteerien myrkyt saattavat estää värekarvojen normaalin toiminnan.

Seuraava kysymys kuuluu näin: "Voimmeko hyödyntää tätä tietoa ja luoda sen pohjalta uuden hoitomenetelmän?"

Tutkijat voisivat teoriassa esimerkiksi kehittää nenäsumutteita tai muita limakalvon pintaan annosteltavia aineita, jotka kiihdyttäisivät värekarvojen toimintaa ihmisillä, joilla on vaikeuksia päästä limasta eroon.

Krooniseen poskiontelotulehdukseen ei ole mitään takuuvarmaa hoitoa. Potilaiden oireita, joita ovat mm. tukkoisuus, heikentynyt haju- ja makuaisti sekä kipu ja turvotus kasvoissa, lievennetään tavallisesti lääkkein ja kirurgisin toimenpitein.


 Kandee välillä Egobuustautua  Sisäiset puheet itselle ovat joko latistavia tai kannustavia.   Kannustavan sisäisen   puheen   kautta  pysty...