Kiroilu mielletään negatiiviseksi, mutta se ei ole pelkkää negaa

Näin Expressenin verkkosivuilla kirottiin Suomen voittoa. 

–PERKELE !!!, kirotaan ruotsalaislehti Expressenin verkkosivujen etusivulla Pikkuleijonien voitettua kolmatta kertaa historiassa alle 20-vuotiaiden jääkiekon MM-turnauksen.

Kiroilun positiivisia vaikutuksia

1. Tehoakas tapa lievittää kipua ja stressiä

Kirosanojen päästely voi auttaa lieventämään stressiä ja kipua – ainakin lyhytaikaisesti – Keelen yliopiston tutkimus selvitti. Tutkimuksessa huomattiin, että osallistujat kestivät paljon paremmin jäätävän kylmää vettä, kun kiroilivat toistuvasti verrattuna siihen, että käyttivät neutraaleja sanoja.

Kyse on niin sanotusta taistele tai pakene -reaktiosta. Ihmiset voivat sietää kipua paremmin tuottamalla siihen emotionaalisen vasteen. Jos osallistujat kiroilivat muutaman kerran päivässä, oli vaikutus suurempi, mutta samaa hyötyä ei ollut heillä, jotka kiroilivat paljon.

2. Olet emotionaalisesti ilmaisukykyisempi

Voi olla vaikea toisinaan sanoa, mitä todella tarkoitat, mutta kiroilu voi auttaa ilmaisemaan tuntemuksia paremmin. British Psychological Societyn julkaiseman tutkimuksen mukaan kiroilu liittyy läheisesti tunteisiin.

Ihmisten tunnevireyden tasoa nostettaessa heistä tuli pätevämpiä kiroilussa ja pystyivät sanomaan enemmän erilaisia kirosanoja ja ilmaisuja minuutin aikana.

3. Sanavarastosi on laajempi

Tämän tutkimuksen nojalla ei voida olettaa, että kiroilevat ihmiset olisivat laiskoja tai tyhmempiä. Languages Sciences Journalissa julkaistu tutkimus selvitti, että kiroilevat ovat itsevarmempia ja tietävät enemmän sanoja.

Osallistujien piti sanoa mahdollisimman monta kirosanaa 60 sekunnin aikana ja sitten samassa ajassa nimetä niin monta eläintä kuin osasivat. Ne osallistujat, jotka sanoivat enemmän kirosanoja, sanoivat myös enemmän eläimiä.

4. Se luo parempia sosiaalisia siteitä

Sen sijaan, että kirosanojen käyttö karkottaisi ihmisiä, se voikin auttaa ystävystymään. University of East Anglian tutkimuksen mukaan kiroilu voi vahvistaa ryhmäyhtenäisyyttä – etenkin työpaikoilla.

”Kiroilu on tärkeää läheisten suhteiden, ystävyyksien tai inmiteetin luomisessa ja sen ympärille voidaan luoda siteitä”, kielitieteiden luennoitsija Monika Bednarek Sydneyn yliopistosta myötäili tutkimusta.

5. Se saa tuntemaan olonsa voimakkaammaksi

Niissä tilanteissa, kun on ollut huono päivä tai mennyt hermot läheisen kanssa eikä asialle voi mitään, voi kirosanojen päästäminen ulos suusta auttaa tuntemaan olon vähemmän avuttomaksi.

Psykiatri Neel Burtonin mukaan se voi antaa parempaan tunteen kontrollista ikävässä tilanteessa.

”Kiroilemalla osoitamme, edes itsellemme, että emme ole passiivisia uhreja, vaan valtuutettuja reagoimaan ja taistelemaan vastaan”, hän sanoi.

”Tämä voi tehostaa itsevarmuutta ja itseluottamusta sekä antaa sysäyksen korjaavien toimien tekemiseksi”, Burton lisäsi.

Meitzi lisää vielä, että sweedujen lausumana perkele on pärckele eli - päin persettä!

Hymyilyn hyvät vaikutukset

 

 Tutkimusten mukaan hymyily saa meidät voimaan paremmin, elämään pidempään ja tuottamaan aivoissamme mielihyvää. 

Kalifornialaisessa Berkeleyn yliopistossa tutkittiin peräti kolmenkymmenen vuoden ajan opiskelijoiden valokuvia niin sanotuissa vuosikirjoissa. Koko tämän ajan heidän hyvinvointiaan ja menestystään elämässä seurattiin.

Onnellisuustekijöitä verrattiin kyseisen henkilön valokuvassa olevaan hymyyn – miten pitkä ja onnellinen heidän avioliittonsa tulisi olemaan, miten hyvät pisteet he tulisivat saamaan hyvinvointia mittaavissa testeissä ja miten innostavia he tulisivat olemaan kanssaihmisille. 

Tulos on melkoisen hätkähdyttävä: Mitä leveämpi hymy, sitä onnellisempi ja paremmin elämässä menestyvämpi kyseisestä opiskelijasta tuli kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla. 

Hymyily pidentää ikää ja tottakai onnelliset ihmiset elävät pidempään. Wayne Staten yliopiston tutkimus vuodelta 2010 testasi, voiko hymyilevästä ihmisestä päätellä tämän elinajanodotetta. 

Jenkkitutkijat tarttuivat mihinkäs muuhun kuin baseball -pelaajien kuvakortteihin vuodelta 1952. Kun sitten katsottiin, kuka näistä pelaajista oli vielä hengissä, kävi illmi, että totiset toverit olivat eläneet keskimäärin 72,9 vuotiaiksi, kun taas hymypoikien elinajanodote oli keskimäärin 79,9 vuotta.

Hymy tuottaa aivoissa mielihyvähormoneja, endorfiineja, serotoniinia ja dopamiinia.   

Pelkkä hymyn näytteleminenkin saa aikaan positiiviset vaikutukset. Hymy on tarttuvaa, kuten haukotuskin.

Älykkäät tyypit ovat jotenkin outoja

 

Älykkyyttä voi testata muutenkin kuin Mensan menetelmillä.

Muutama asia arkisessa elämässä vihjaa siihen, että ihmisen älykkyys saattaa olla keskimääräistä suurempi. Ne kaikki eivät ole miellyttäviä, mieltä ylentäviä.

mielisairaus

Rankat mielialan muutokset ja mielen horjuminen voivat olla se hinta, jonka jotkut ihmiset maksavat korkeasta älykkyydestä, väittää uusi tutkimus.

Psykologit ovat nimittäin havainneet, että lapsen korkeaan älykkyysosamäärään liittyy piirteitä, jotka voivat  johtaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön nuorena aikuisena.

huolet

Ihmiset, joilla on korkea älykkyysosamäärä, ovat taipuvaisempia ahdistumaan kuin kohtalaisen älykkäät kanssaihmiset. Ihmiskunnan alkuhämärissä ahdistus on voinut olla se keino, jolla on selvitty erittäin hankalissa olosuhteissa. Silloin ei ole voinut ottaa iloa elämästä irti.

Kaikki tämä on voinut jättää älykkäisiin ihmisiin taipumuksen ahdistuneisuushäiriöihin.

uudet ideat

Älykkäät ihmiset todennäköisesti keksivät uusia ideoita. Historiassa tämä on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että on osattu hylätä taikausko ja löytää uusia tapoja organisoida yhteisö.

Erään tutkimuksen mukaan tämä selittää sen, miksi älykkäät ihmiset ovat todennäköisemmin ateisteja ja poliittisesti liberaaleja.

Samassa tutkimuksessa todettiin, että niillä nuorilla aikuisilla, jotka kuvasivat itseään erittäin konservatiivisiksi, keskimäärin äIykkyysosamäärä oli  95, kun taas erittäin liberaaleina itseään pitävien luku oli keskimäärin 106.

kaipuu yksinäisyyteen

Mitä enemmän älykkäät ihmiset seurustelevat ystäviensä kanssa, sitä tyytymättömämpiä he ovat erään tutkimuksen mukaan elämänsä. Havainto haastaa sen laajalti hyväksytyn ajatuksen, että kanssakäyminen muiden kanssa tekee yleensä ihmisistä onnellisempia.

Voi siis olla niin, että älykkäiden ihmisten tyytyväisyys ei lisäänny seurustelemalla muiden ihmisten kanssa.

yökyöpeliys

Älykkäillä ihmisillä on usein taipumus mennä nukkumaan myöhään ja herätä keskimääräistä myöhemmin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 20 745 nuoren amerikkalaisen unitottumuksia ja todettiin, että arkisin tavallinen kansa meni nukkumaan keskimäärin kello 23:41 ja heräsi 7:20. Sen sijaan älykäs painui perkuihin 00:29 ja heräsi 7:52. Viikonloppuna erot olivat vieläkin selvemmät.

luottamus

Älykkäät ihmiset luottavat toisiin ihmisiin todennäköisemmin kuin muut, väittää Yhdysvalloissa tehty  mielipidekysely. Tämä voi johtua siitä, että älykkäät ihmiset osaavat lukea ja tulkita paremmin toisten ihmisten luonteita.

Samassa tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset, jotka olivat luottavaisempia, olivat myös onnellisempia ja heillä oli parempi fyysinen terveys.

laiskuus

Laiskat ihmiset nauttivat tutkimuksen mukaan todennäköisemmin ajattelusta. Toisaalta heidän, jotka eivät nauti ajattelusta, tarvitsee tehdä enemmän töitä paetakseen omia ajatuksiaan.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset, jotka pitävät ajattelusta, on enemmän mukavia muistoja. He myös käyttävät usein enemmän päätösten tekemiseen ja myös päätyvät prosessissa parempaan lopputulokseen.

Tavoitteena täydellinen kiertotalous

 Joka vuosi ihmiset tuottavat miljardeja tonneja jätettä. Kierrätykseen ja poltettavaksi päätyy vajaa neljännes, loput kipataan kaatopaikoille ja luontoon.

Muutos on kuitenkin jo alkanut...    Euroopan unioni pyrkii täydelliseen kiertotalouteen vuoteen 2050 mennessä. Pohjois-Amerikassa moni iso yritys on esitellyt kiertotalouteen liittyviä tavoitteitaan. Japanista löytyy kaupunki, joka kierrättää jo yli 80 prosenttia jätteistään. Suomessa sekajätteen vieminen kaatopaikalle kiellettiin vuonna 2016. Ennen lakimuutosta yli puolet jätteistämme päätyi kaatopaikalle. Nyt sekajätteeseen heitetty roskapussi muuttuu jätteenpolttolaitoksessa energiaksi. 

Poltetusta jätteestä jää jäljelle tuhkaa, mutta sitäkään ei tarvitse viedä kaatopaikalle. Tuhkalla voi sitoa polttamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä mineraaleiksi, joista voi valmistaa esimerkiksi tiiliä. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa jätteestä kelpaa uusiokäyttöön. Peukalosäännön mukaan kolmannes jätteistä kannattaa kierrättää materiaaleina, kolmannes raaka-aineina ja kolmannes energiana.

Vaasalainen kasvuyritys Woima hahmottelee tulevaisuutta, jossa jätteet haalitaan hyötykäyttöön sataprosenttisesti. Yhtiön suunnittelemissa jätelaitoksissa voitaisiin polttaa mitä tahansa roinaa kalastusverkoista koronamaskeihin. Lopputuotteena syntyy lämpöä, höyryä ja juomakelpoista vettä. Noin viisi prosenttia maapallolla käytettävästä energiasta voitaisiin tuottaa jätteistä.

Muoviroskasta uutta muovia

Fortumin muovinjalostamolla Riihimäellä liukuhihnalla kiitää pusseja, pakkauksia ja muuta muovijätettä. Lajittelun jälkeen jäte pestään, silputaan ja rouhitaan. Muoviroskien sekamelskasta syntyy harmahtavia rakeita, granuliitteja. Ne voivat kierrätyksen ansiosta muuttua vaikkapa kastelukannuksi tai ämpäriksi.

Suomalaiset kotitaloudet kierrättävät nykyisin vajaan kolmanneksen muovijätteestään. Erityisen suurta kierrätysinto on pantillisissa juomapulloissa, joista päätyy kierrätykseen yli 90 prosenttia. Tyhjäksi juotu muovipullo voi päätyä yllättäviinkin paikkoihin. Tamperelaisen yhtiön Intermediuksen käsissä pullot muuttuvat hattaraa muistuttavaksi polyesterihuovaksi, josta valmistetaan huonekaluja, autojen verhoiluja ja äänieristettyjä työtiloja. 

Muovi hajotetaan molekyyleiksi

Muovi muodostaa yhden maailman merkittävimmistä jäteongelmista. 1950-luvulta lähtien ihmiset ovat tutkimuksen mukaan tuottaneet yli kahdeksan miljardia tonnia muovia, ja lisää tuotetaan 300 miljoonaa tonnia joka vuosi. Tonni on tuhat kilogrammaa. Noin kymmenen prosenttia muovista käytetään uudelleen, ja loput päätyy kaatopaikoille, luontoon ja poltettavaksi.

Vaikka tahtoa ja resursseja olisi rajattomasti, kaikkea muovijätettä ei voi kierrättää mekaanisesti. Osa jätteestä on liian huonolaatuista uusiokäyttöön, ja kierrätyksessä muovin ominaisuudet heikkenevät entisestään. Tutkimuksissa on lisäksi osoitettu, että kierrätettyyn muoviin voi jäädä puhdistuksesta huolimatta haitallisia mikrobeja.

Ratkaisu kaikkiin näihin ongelmiin on kemiallinen kierrätys. Siinä muovi pilkotaan takaisin lähtöaineisiinsa eli monomeereiksi. Niistä  valmistettu muovi on neitseellisen materiaalin veroista. Muovia altistetaan niin korkealle lämpötilalle, että se hajoaa molekyylitasolle. Tärkeimmät menetelmät ovat pyrolyysi ja kaasutus, joissa muovi muuttuu joko nestemäiseksi aineeksi tai synteesikaasuksi.

Kolme vuotta sitten brittiläisten Cambridgen ja Walesin yliopistojen kemistit esittelivät uudenlaisen menetelmän muovin hajottamiseen, nimittäin auringonvalon. Menetelmässä muovikappaleet pudotetaan alkaliseen liuokseen, ja kemiallista reaktiota joudutetaan kadmiumsulfidiksi kutsutulla kemiallisella yhdisteellä. Aurinko hoitaa loput, ilman suuria paineita tai lämpötiloja. Säteily muuttaa muoviliuoksen vedyksi ja orgaanisiksi yhdisteiksi.

Kemiallinen kierrätys on toistaiseksi raskasta ja kallista, minkä vuoksi se ei ole juuri levinnyt laboratorioiden ulkopuolelle. Brittitutkijoiden keksintö toimii vasta koeputkessa, mutta heillä on tulevaisuuden varalle suuria suunnitelmia. Pientalojen takapihoille voisi pystyttää mikrokokoisia muovijalostamoita, jotka muuttavat muovijätteen kodin lämmittäjäksi ja auton polttoaineeksi.

Muovinsyöjämikrobit

Viisi vuotta sitten tutkijat tekivät japanilaiselta kaatopaikalta yllättävän löydön. Jätteiden seassa asusteli bakteeri, joka söi muovipulloja. Ideonella sakaiensis -bakteeri otti muovista ravintoa erittämänsä entsyymin avulla.

Tutkijat olivat löydöstä hämillään, sillä muovipullojen valmistuksessa käytettävää pet-muovia pidettiin aikaisemmin biohajoamattomana. Tavallisesti pet-muovi säilyy luonnossa satoja vuosia, mutta bakteerien käsittelyssä se hajosi muutamassa viikossa.

Muovia syövän bakteerin evoluutio on ollut vauhdikasta, sillä öljyperäisiä muoveja on ollut käytössä vasta 70 vuotta. Mikrobeja sen sijaan on esiintynyt maapallolla jo miljardeja vuosia. Tutkijoiden mukaan nopea kehitys on mahdollista, koska mikrobit ovat äärimmäisen sopeutumiskykyisiä. Kun bakteeri pannaan ympäristöön, jossa sillä on käytössään vain yksi ravinnonlähde, se oppii nopeasti sitä hyödyntämään.

Yllätykset eivät päättyneet bakteerin löytymiseen. Kun kansainvälinen tutkimusryhmä eristi sen entsyymiä tutkittavakseen, he kehittivät vahingossa entistä tehokkaamman muovia hajottavan yhdisteen.

Tutkijat jatkoivat entsyymin kehittämistä, ja vuonna 2020 he esittelivät tuoreimpia tuloksiaan Pnas-tiedelehdessä. Superentsyymiksi kutsuttu yhdiste pilkkoo muovia kuusi kertaa alkuperäistä entsyymiä nopeammin. Viikkojen hajotuksen sijaan puhutaan enää päivistä.

Muovia syöviä mikrobeja on tutkittu myös Suomessa. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että mikrobit eivät pelkästään hajota muovia vaan tuottavat siitä myös hyödyllisiä rasvahappoja eläinplanktonien käyttöön.

Tutkimuksessa tarkasteltiin maailman käytetyintä muovia, polyeteeniä. Mikrobit ottivat muovista hiiltä ja muuttivat sen omega 3 -rasvahapoiksi. Samalla ne poistivat muovista liukenevia haitallisia kemikaaleja.

Tutkijoiden mukaan tällaisia mikrobeja voisi hyödyntää tulevaisuudessa jätevesien ja merien puhdistuksessa. Kehitystyötä kuitenkin riittää. Maailman meriin on kertynyt yli sata miljoonaa tonnia muovijätettä, ja nykytekniikalla mikrobit pystyvät nielemään niistä vain murto-osan.