Meteoriitit ovat moukaroineet Suomeen "taivaallisia" järviä

Euroopan suurin kraatterijärvi Lappajärvi syntyi meteoriitista.  Noin 78 miljoonaa vuotta sitten Maahan iskeytyi noin puolentoista kilometrin kokoinen järkäle arviolta 60 000 km/h nopeudella, synnyttäen Euroopan suurimman meteoriittijärven, Lappajärven.
Järven lähistöltä löytyi sueviittilohkareita. Niistä paljastui Stereomikroskooppitutkimuksessa kiinnostava ruskea kupla. Se osoittautui akaganeiitiksi, josta löytyi myös meteoriittiperäistä iridiumia. 

Akaganeiitti on taivaallista alkuperää. 

Mineraali on saanut nimensä japanilaisesta Akaganen kaivoksesta, mistä sitä löydettiin ensimmäisen kerran maapallolla vuonna 1961.

- Kyseessä on sekundäärinen mineraali, joka syntyy raudan läsnä ollessa veden tai jään, meteoriittisen aineen ja kloorin yhdistelmänä. Sitä on löydetty esimerkiksi Apollo-lentojen astronauttien Kuusta tuomista kivistä sekä Etelä-Mantereen meteoriiteista.

Suomen järvistä nousee ilokaasua

Suomen järvistä nousevat ilokaasu- eli dityppioksidipäästöt voivat olla aiemmin luultua isompia, ja talvien lämpeneminen saattaa lisätä niiden määrää. 

Vastikään julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan järvien dityppioksidi­pitoisuudet ovat suurimpia talvella ja pienimpiä kesällä.

Tutkimuksen mukaan ilokaasun määrä selittyi suurelta osin järviveden nitraattityppi­pitoisuudella. Järvien rehevöityminen siis lisää niiden ilokaasupäästöjä.

”Meille oli yllätys, että talvi- ja kesäpitoisuudessa oli niin iso ero. Kun kaikki vuodenajat otettiin huomioon, arviot ilokaasun vuosipäästöistä olivat nelinkertaisia pelkästään kesällä tehtyihin mittauksiin verrattuna, kertoo johtava tutkija Pirkko Kortelainen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Dityppioksidi tunnetaan kansankielellä ilokaasuna.
 Ilmakehään levitessään se ei ole ilon aihe, sillä se on noin 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. 

Mehiläiskato nostaa hunajan hinnan pilviin

Hyönteiskantoja on mahdollista elvyttää. 

Toimeen on tartuttava päättäväisesti ja heti, sillä ihmiskunnan ruoantuotanto on paljolti riippuvaista hyönteisistä.

Myrkyt, elinalueiden häviäminen ja ilmastonmuutos ovat romauttaneet niiden kantoja eri puolilla maailmaa. Tuho on kohdistunut sekä pölyttäjiin, petohyönteisiin, kasvinsyöjiin, loisiin että hajottajiin.

Viime vuonna julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan yli 40:tä prosenttia hyönteislajeista uhkaa sukupuutto.

75 prosenttia maailman viljelykasveista tarvitsee hyönteisiä pölyttäjiksi.

Suomessa pölyttäjämäärien vaihtelusta tiedetään toistaiseksi vähän. 

Kimalaisten linjalaskennat aloitettiin vasta viime kesänä.Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi on jouduttu luokittelemaan yhä useampia hyönteislajeja. Sellaisia on yli neljännes Suomen mesipistiäisistä eli kimalaisista ja mehiläisistä.

1. Hunaja rauhoittaa kipeää kurkkua ja irrottaa limaa kurkusta.Teelusikallinen hunajaa toimii hyvänä flunssalääkkeenä. 

2. Hunaja on luonnon oma antibiootti. Hunajalla on antibakteerisia vaikutuksia yli 60 eri bakteerilajia kohtaan. 

Hunaja tehoaa muun muassa hengitystieinfektioita, ruokamyrkytystä, kurkunpäätulehdusta ja haavainfektioita vastaan.

Hunaja estää hiivojen ja sienten kasvua. 

3. Hunaja parantaa haavoja. Hunajaa on käytetty ihovaurioiden hoitoon kautta aikain. 

Se sisältää muun muassa C-vitamiinia ja sinkkiä, jotka edistävät haavojen paranemista. 

Hunajaa voi käyttää esimerkiksi auringon polttamalle iholle, tulehtuneisiin haavoihin ja palovammoihin. Hunaja steriloi haavat, imee nesteitä haavasta, lieventää tulehdusta ja edistää ihon uusiutumista. 

4. Hunaja rentouttaa ja edistää unta. Hunaja lisää serotoniinin erittymistä, mikä auttaa 

ihmistä rentoutumaan. Nauti illalla nukahtamista edistääksesi kupillinen teetä tai lämmintä maitoa, johon on lisätty teelusikallinen hunajaa. 

5. Hunaja ehkäisee sairastumista. Hunajan säännöllinen käyttö voi ehkäistä flunssaan sairastumista. Hunaja sisältää C-vitamiinia, joka tukee vastustuskykyä. 

6. Hunaja on vähäkalorisempi kuin sokeri. Hunaja maistuu makeammalta kuin tavallinen sokeri, mutta siinä on huomattavasti vähemmän kaloreita. Saman makeuden, jonka sokerilla saisi, saa hunajalla 40 prosenttia pienemmällä kalorimäärällä. 

Hunaja on keinotekoisia makeutusaineita parempi makeuttaja. Se ei rasita ruoansulatusta, 

eikä sillä ole häiritseviä sivu- tai jälkimakuja. 

7. Hunajalla siedätyshoitoa siitepölyallergiaan. Siitepölyä sisältävä hunaja voi ehkäistä siitepölyallergian oireita. Siedätyshoito toimii, kun hunajaa nautitaan päivittäin ennen kuin siitepölykausi käynnistyy. Suositeltavaa on käyttää kotimaista hunajaa, jotta hunajan sisältämä siitepöly olisi peräisin suomalaisista kasveista. 

Siedätyshoito hunajalla kannattaa aloittaa varovaisesti, sillä joskus hunaja voi aiheuttaa siitepölyallergiselle oireita. 

8. Hunaja tekee hyvää vatsalle. Hunaja vaikuttaa positiivisesti vatsan toimintaan. Se edistää hyvien bifidobakteerien kasvua, alentaa suoliston pH-arvoa, helpottaa ruoansulatusta ja edistää kalsiumin imeytymistä. 

Lisäksi hunaja torjuu helikobakteeria, joka on yleinen vatsahaavojen aiheuttaja, sekä kampylobakteeria ja salmonellaa, jotka aiheuttavat ruokamyrkytyksiä. 

9. Hunaja kirkastaa ihoa. Hunajasta on iloa myös kauneudelle. Se sisältää antioksidantteja, jotka suojaavat ja hoitavat ihoa.