Miten syntyy kultaa ?

                              

Musta aukko ahmii materiaalia sen ympärillä pyörivästä kertymäkiekosta. 

Kertymäkiekon sisäosien suuressa kuumuudessa ja tiheydessä syntyy raskaita alkuaineita, 

kuten kultaa ja platinaa, ja niitä sinkoutuu muualle universumiin.

Kun suurissa, noin 30-kertaa auringon painoisissa tähdissä loppuu fuusio, painovoima romahduttaa ne mustiksi aukoiksi. Mustan aukon ympärille syntyy vinhasti pyörivä kertymäkiekko.

Raskaat alkuaineet syntyvät kertymäkiekon sisäosan äärimmäisessä kuumuudessa ja tiheydessä ja sinkoutuvat siitä avaruuteen, fyysikot päättelevät.                                          

Ihmiset nielevät ja hengittävät kymmeniätuhansia mikromuovipartikkeleita vuosittain

                                                                     

                                                                                             Muoviroska ei ole ainoastaan merten ja                                                                                                      merenelävien ongelma, vaan mikromuovia                                                                                                kertyy huomattavia määriä myös ihmisten                                                                                             elimistöön.             

                                                                                             Tutkimuksen mukaan muoviroska on                                                                                     peräisin etenkin juomavedestä.

Elimistöömme päätyy jopa viisi grammaa mikromuovia viikossa, 

arvioi Maailman luonnonsäätiön WWF:n tilaamaan tutkimukseen perustuva raportti.

Australialaisen Newcastlen yliopiston tutkimuksen mukaan muoviroska on peräisin etenkin juomavedestä. Mikromuovia kertyy sekä pullo- että hanavedestä. Tutkituista elintarvikkeista merenelävät, oluet ja suola sisälsivät suurimmat mikromuovijäämät.

Keskiverto ihmisen elimistöön voi päätyä jopa 1 769 muovihiukkasta viikossa pelkästään juomaveden kautta, kertoo raportti. Viime viikolla julkaistun kanadalaistutkimuksen mukaan ihmiset nielevät ja hengittävät kymmeniätuhansia mikromuovipartikkeleita vuosittain.

Alueelliset erot mikromuovin määrissä ovat kuitenkin suuria. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Intian juomavedestä löytyi kaksinkertaiset määrät mikromuovia verrattuna Euroopan ja Indonesian juomavesiin.

Suomessa jätevedenpuhdistus ja juomaveden laatu ovat hyvällä tasolla. Suomalaiset eivät kuitenkaan saa synninpäästöä, sillä kuluttajien muovipakkauksista vain reilu neljäsosa päätyy kierrätykseen.

”Suomessa ovat Itämeren muoviroskaisimmat rannat, joiden roska on peräisin kuluttajien ja rakennusten käyttämästä muovista”, kertoo WWF:n Suomen meriasiantuntija Anna Soirinsuo.

Myös järvivesistä, joista juomavetemme valmistetaan, on löydetty mikromuoveja yhtä paljon kuin Itämerestä.

Mikromuovien terveysvaikutuksista ei tiedetä vielä paljoakaan, mutta ne voivat mahdollisesti vapauttaa myrkyllisiä yhdisteitä kehoon. Raportin mukaan jotkut muovit sisältävät kemikaaleja ja lisäaineita, jolla saattaa olla vaikutusta ihmisten seksuaaliseen toimintakykyyn, hedelmällisyyteen ja voi lisätä syöpäriskiä.

WWF:n mukaan jopa kolmannes muovijätteestä päätyy luontoon, ja jos tilanne ei muutu, vuonna 2025 jokaista kolmea kalatonnia kohti meressä on tonni muovia.

Hyvä uutinen kahvin ystäville

Kahvi piristää … 

Kahvi auttaa polttamaan rasvaa. … 

Kahvi parantaa urheilusuorituksia. … 

Kahvissa on elintärkeitä ravintoaineita. … 

Kahvi pienentää kakkostyypin diabeteksen riskiä … 

Kahvi suojelee Alzheimerin taudilta ja dementialta. … 

Kahvi pienentää Parkinsonin taudin riskiä … 

Kahvi suojelee maksaa.

Aiemmissa tutkimuksissa kahvin kulutuksen kasvun on havaittu olevan yhteydessä valtimoiden kovettumiseen.

Tulokset ovat kuitenkin olleet epäjohdonmukaisia ja niiden rajoituksena on ollut pieni tutkittavien määrä, tuoreen tutkimuksen tekijät kirjoittavat.

Nyt aineistona on yli 8 000 ihmistä Britannian biopankkitutkimuksesta. He kävivät sydämen magneettikuvauksessa sekä pulssiaallon etenemisnopeuden mittauksessa. Siinä arvioidaan valtimojäykkyyttä.

Valtimot kuljettavat happea ja ravintoaineita sydämestä muualle kehoon. 

Jos ne tukkiutuvat, sydämen kuormitus kasvaa ja sydänkohtauksen tai aivohalvauksen riski kasvaa.

Vaikka 25 kahvikupillista päivässä ei haittaa sydäntä.