Ultraprosessoitu ruoka on myrkkyä aivoille

On se niin helppoa elää harhaluulossa, että pitkälle prosessoitua ruokaa voi nauttia maltillisesti, kunhan ruokavalio pysyy pääsääntöisesti terveellisenä.  

Yhdysvaltalaistutkimus haastaa ja kumoaa käsityksen.

Pitkittäistutkimuksesta paljastui vastikään, että jopa maltillisetkin lisäykset ultraprosessoitua ruokaa voivat heikentää kognitiivisia toimintoja sekä kasvattaa aivohalvausriskiä. Jopa 10 prosentin nousu prosessoidun ruoan kulutuksessa voi altistaa häiriöille ja sairauksille.

Vastaavasti ultraprosessoitua ruokaa välttelevät ja terveellisen ruokavalion – kuten Välimeren ruokavalion – omaksuneet koehenkilöt näyttivät suojautuneen aivoterveyden häiriöiltä paremmin kuin tutkimushenkilöt, joiden ruokailutottumukset olivat pääasiassa terveelliset mutta jotka kuluttivat kuitenkin myös ultraprosessoituja elintarvikkeita.

Tutkimuksen osallistujat rekrytoitiin alun perin mukaan vuosina 2003–2007, jolloin ruokailutottumuksia kartoitettiin teettämällä kyselyjä, muistitestejä ja kielikokeita säännöllisin väliajoin. Aivohalvausriskiä ja muutoksia kognitiivisissa kyvyissä on sittemmin selvitetty lähes 35 000 henkilön luovuttaman tiedon perusteella.

Vältä tällaisia ruokia

Ultraprosessoituihin elintarvikkeisiin kuuluvat muun muassa sipsit, sokeriset välipalat, teollisesti pakatut leivät ja leivonnaiset, makeiset, sokeroidut ja makeutetut limut ja energiajuomat, pikanuudelit, valmisateriat sekä suolatut ja savustetut lihatuotteet.

Tyypillisesti ultraprosessoitu ruoka sisältää runsaasti sokeria tai suolaa, rasvaa ja keinotekoisia väri- ja säilöntäaineita, joita lisätään ruokaan runsaammin Yhdysvalloissa kuin Suomessa.

Suomalaistenkin ruokavaliossa on silti paljon parantamisen varaa. Esimerkiksi suolaa kulutetaan tuplasti yli suositusten.

 

Yllättävän monet elävät luulossa, että aivot hoitavat hommansa, eikä niiden toimintaan  tarvitse, eikä voi puuttua. 

Molempien aivopuoliskojen "treenaaminen" päivittäin on todella tärkeää ja molemmat kandee laittaa yhtä "koville". 

Shakki voi ehkäistä dementiaa, joka on yksi syy ennenaikaiselle kuolemalle. 

Tuore tutkimus osoittaa, että shakin suurmestarit { joitten aivot ovat usein ylisuurilla koetuksilla } elävät pitkäikäisiksi. 

Tulokset osoittivat, että shakin suurmestarit elävät keskimäärin 14 vuotta kauemmin kuin väestö keskimäärin ja jopa kaikki "Shakkimestaritkin"  ovat pitkäikäistä sakkia. 

Skidi taitaa voittaa! 

Korkea älykkyysosamäärä on myös yhdistetty pitkäikäisyyteen, mutta tämä on ongelmallinen tulkinta, sillä shakinpelaajien älykkyysosamäärän ei ole todettu johdonmukaisesti eroavan yleisestä väestöstä.

Kommentoin: Jos jopa 14 vuoden lisäelinaika shakin suurmestareilla pitää paikkansa , niin toki otan pelkkänä mestarina vastaan vähemmänkin ja voimistelutan aivojani pelaamalla shakkia ja myös nettipokeria päivittäin.

 Kysyttäessä onko faijani varmasti oikea faijani, mutsi kiusaantuneena ei ole ihan satavarma.  Joten - faijasi voi olla joku muu kuin luulet...  

Geenitestit ovat tuoneet joillekin yllätyksen paljastamalla, että oma isä ei olekaan biologinen isä.

Dna-testit tulivat käyttöön 1990-luvulla.  Veriryhmä- ja sukulaisuustietojen pohjalta ruotsalaistutkijat laativat tilastollisen arvion erheellisesti kirjatun isyyden yleisyydestä. 

Aineisto kattoi lähes kaksi miljoonaa lapsen, äidin ja isän muodostamaa perheyksikköä. Lapset olivat syntyneet vuosina 1930–1990.

Kävi ilmi, että keskimäärin 1,7 prosentissa tapauksista isä oli toinen kuin oli kirjattu.

Tutkijoiden selityksiä ilmiölle 

Ruotsissa vähän koulutettujen joukossa virheellisesti todettu isyys on ollut yleisempää kuin Suomessa.    Myös muualla on huomattu, että ilmiö keskittyy enemmän alempiin yhteiskuntaluokkiin.

Kun isä epäilee, että onko lapsi hänen, isä voi teettää omasta ja lapselta testit kysymättä äidiltä. Joka kymmenes testi osoitti epäilyn oikeaksi. 

Suomessa isyyslakia valmisteltiin  2014.         

Hallituksen  mukaan tuomioistuimet  kumosivat isyyden kymmenen edeltävän vuoden aikana                     44 - 73  tapauksessa vuosittain  !!!

 Ihminen itse voi vaikuttaa siihen, miten vanhenee.    

10 keinoa ehkäistä muistisairauksia:

1. Liiku ja huolehdi erityisesti lihasvoimasta

2. Syö kasviksia, kalaa ja pehmeitä rasvoja 

3. Älä tupakoi

4. Vältä alkoholia

5. Pysyttele normaalipainossa                                              Unen merkitys aivoterveydelle on  VALTAVA                           6. Nuku siis riittävästi

7. Seuraa verenpainetta ja kolesterolia 

8. Ole sosiaalinen ja harrasta

9. Suojaa pääsi (esim. pyöräillessä)

10. Yritä suojautua stressiltä ja yksinäisyydeltä