torstai 13. kesäkuuta 2019

Ihmiset nielevät ja hengittävät kymmeniätuhansia mikromuovipartikkeleita vuosittain

                                                                     
                                                                                             Muoviroska ei ole ainoastaan merten ja                                                                                                      merenelävien ongelma, vaan mikromuovia                                                                                                kertyy huomattavia määriä myös ihmisten                                                                                             elimistöön.             
                                                                                             Tutkimuksen mukaan muoviroska on                                                                                     peräisin etenkin juomavedestä.






Elimistöömme päätyy jopa viisi grammaa mikromuovia viikossa, 
arvioi Maailman luonnonsäätiön WWF:n tilaamaan tutkimukseen perustuva raportti.

Australialaisen Newcastlen yliopiston tutkimuksen mukaan muoviroska on peräisin etenkin juomavedestä. Mikromuovia kertyy sekä pullo- että hanavedestä. Tutkituista elintarvikkeista merenelävät, oluet ja suola sisälsivät suurimmat mikromuovijäämät.

Keskiverto ihmisen elimistöön voi päätyä jopa 1 769 muovihiukkasta viikossa pelkästään juomaveden kautta, kertoo raportti. Viime viikolla julkaistun kanadalaistutkimuksen mukaan ihmiset nielevät ja hengittävät kymmeniätuhansia mikromuovipartikkeleita vuosittain.


Alueelliset erot mikromuovin määrissä ovat kuitenkin suuria. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Intian juomavedestä löytyi kaksinkertaiset määrät mikromuovia verrattuna Euroopan ja Indonesian juomavesiin.
Suomessa jätevedenpuhdistus ja juomaveden laatu ovat hyvällä tasolla. Suomalaiset eivät kuitenkaan saa synninpäästöä, sillä kuluttajien muovipakkauksista vain reilu neljäsosa päätyy kierrätykseen.
”Suomessa ovat Itämeren muoviroskaisimmat rannat, joiden roska on peräisin kuluttajien ja rakennusten käyttämästä muovista”, kertoo WWF:n Suomen meriasiantuntija Anna Soirinsuo.
Myös järvivesistä, joista juomavetemme valmistetaan, on löydetty mikromuoveja yhtä paljon kuin Itämerestä.

Mikromuovien terveysvaikutuksista ei tiedetä vielä paljoakaan, mutta ne voivat mahdollisesti vapauttaa myrkyllisiä yhdisteitä kehoon. Raportin mukaan jotkut muovit sisältävät kemikaaleja ja lisäaineita, jolla saattaa olla vaikutusta ihmisten seksuaaliseen toimintakykyyn, hedelmällisyyteen ja voi lisätä syöpäriskiä.

WWF:n mukaan jopa kolmannes muovijätteestä päätyy luontoon, ja jos tilanne ei muutu, vuonna 2025 jokaista kolmea kalatonnia kohti meressä on tonni muovia.


keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

Hyvä uutinen kahvin ystäville

Kuvahaun tulos haulle kahvin hyödyt
Kahvi piristää … 
Kahvi auttaa polttamaan rasvaa. … 
Kahvi parantaa urheilusuorituksia. … 
Kahvissa on elintärkeitä ravintoaineita. … 
Kahvi pienentää kakkostyypin diabeteksen riskiä … 
Kahvi suojelee Alzheimerin taudilta ja dementialta. … 
Kahvi pienentää Parkinsonin taudin riskiä … 
Kahvi suojelee maksaa.

Aiemmissa tutkimuksissa kahvin kulutuksen kasvun on havaittu olevan yhteydessä valtimoiden kovettumiseen.
Tulokset ovat kuitenkin olleet epäjohdonmukaisia ja niiden rajoituksena on ollut pieni tutkittavien määrä, tuoreen tutkimuksen tekijät kirjoittavat.


Nyt aineistona on yli 8 000 ihmistä Britannian biopankkitutkimuksesta. He kävivät sydämen magneettikuvauksessa sekä pulssiaallon etenemisnopeuden mittauksessa. Siinä arvioidaan valtimojäykkyyttä.
Valtimot kuljettavat happea ja ravintoaineita sydämestä muualle kehoon. 
Jos ne tukkiutuvat, sydämen kuormitus kasvaa ja sydänkohtauksen tai aivohalvauksen riski kasvaa.

Vaikka 25 kahvikupillista päivässä ei haittaa sydäntä.

perjantai 31. toukokuuta 2019

Pariisin ilmastosopimus kaatunee - metaaniin

Ilmakehän metaanipitoisuudet nousevat nopeammin kuin aiemmin on ajateltu. Tutkijat eivät tiedä, mistä metaanin lisääntyminen johtuu. Voimakasta lisäystä ei ole huomioitu Pariisin ilmastosopimuksessa, ja tutkijat varoittavat, että jos kasvu jatkuu, tavoite pysäyttää maapallon lämpeneminen alle kahteen asteeseen voi romuttua.

Metaani on erittäin voimakas kasvihuonekaasu ja hiilidioksidin jälkeen merkittävin ihmisen toiminnasta syntyvä kasvihuonekaasu. Sitä syntyy myös luonnollisissa prosesseissa. Metaania on ilmakehässä paljon vähemmän kuin hiilidioksidia. Sen pitoisuudet mitataan tilavuuden miljardisosissa, kun hiilidioksidia lasketaan miljoonasosissa.

Tänä vuonna ilmestynyt tutkimus soitti hälytyskelloja, sillä se osoitti, että vuosina 2014-2017 metaania on tuprunnut ilmakehään kiihtyvällä tahdillaKaikkiaan ilmakehän metaanipitoisuus on noin kolminkertaistunut esiteollisilta ajoilta.

Ennen ajateltiin, että metaani on 21 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Nykyään kertoimet ovat jo yli 30.


perjantai 24. toukokuuta 2019

Kun Theia-planeetta törmäsi maapalloon...



























Uuden tutkimuksen mukaan Theia saapui ulompaa aurinkokunnasta ja sisälsi runsaasti vettä. Taiteilijan näkemys Theia-planeetan törmäyksestä Maahan.

Kuu syntyi, kun Theia-planeetta törmäsi maapalloon. Uuden tutkimuksen mukaan Theia toi mukanaan myös veden maapallolle.


Tiedämme planeettamme muodostumisesta ja historiasta paljonkin, mutta veden syntyminen tai päätyminen maapallolle on pysynyt mysteerinä.

Maapallo ja muut planeetat muodostuivat Aurinkoa kiertävästä pölykiekosta 4,54 miljardia vuotta sitten. Painovoima puristi ajan mittaan avaruuden tomua kokoon kiviseksi palloksi, jonka kyydissä nyt avaruutta kierrämme.

Kun planeettaa katsoo avaruudesta, maapallo on melkein kuin yksi suuri valtameri. Maapallon pinta-alasta yli 70 prosenttia on vettä. On erilaisia teorioita siitä, miksi juuri maapallosta tuli näin vetinen planeetta.
Eräiden tutkijoiden mukaan vesi oli jo mukana planeetan rakennusaineissa, joista pallo puristui kasaan. Tämän teorian puolesta puhuu se, että syvällä maapallon vaipassa on valtavia määriä vettä kiviin sitoutuneena.

Yli 410 kilometrin syvyydessä planeetan uumenissa on jopa yhtä paljon vettä tässä muodossa kuin kaikissa merissä yhteensä.
Jotkut katsovat, että tällainen vesimäärä ei olisi miljardienkaan vuosien aikana ehtinyt tihkua vaippaan maankuoren läpi, vaan maapallo on muodostunut vetisenä.
Toisaalta useimmiten on ajateltu, että vesi on satanut maapallolle vasta hieman myöhemmin asteroidien ja komeettojen mukana. Aurinkokunnassa on paljonkin vettä näihin kivikappaleisiin sitoutuneena, ja muinaisina aikoina maapallo oli valtavassa asteroidipommituksessa.

Myöhemmin on havaittu, että komeetoista vesi tuskin on peräisin, sillä aurinkokunnan ulkolaidoilta tulevien komeettojen vesijään vety on isotoopeiltaan erilaista kuin maapallon vesi. Vahvin teoria on, että vesi on tullut asteroideista.
Tuore tutkimus Itokawa-asteroidista paljasti juuri, että vettä voi olla sellaisissakin asteroideissa, joiden ei aiemmin ole ajateltu juuri sisältävän vettä.

tiistai 21. toukokuuta 2019

Parsakaali on terveyspommi

Parsakaali on helppo raaka-aine: siitä voi tehdä monenlaisia ruokia ja sitä voi syödä myös raakana.























            Parsakaalissa on valtavasti kaikkea terveellistä!


Voit onnitella itseäsi, jos syöt parsakaalia: tutkimusten mukaan se on todellinen terveyspommi. Uusimman tiedon mukaan parsakaalissa on myös tiettyä entsyymiä, jolla saattaa olla merkittäviä syövän ehkäisyssä. Tätä samaa entsyymiä on myös parsakaalin sukulaiskasveissa, joita ovat kukkakaali, kaali, lehtikaalit, ruusukaali.

Eläimillä tehdystä parsakaalientsyymitutkimuksesta kertoo sciencedaily.com. Parsakaalin sisältämä entsyymi vaikuttaa todennäköisesti geenitasolla niin, että syöpäkasvaimen kasvu hidastuu.

Tuoreessa parsakaalissa on runsaasti muun muassa proteiinia ja C-vitamiinia. Parsakaalissa on myös rautaa, A-vitamiinia, B-vitamiinia, folaattia, kaliumia, kalsiumia, fosforia, ravintokuitua ja K-vitamiinia.

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Kaspianmerellä Araljärven kohtalo

Kuvahaun tulos haulle kaspianmeri
Ilmastonmuutoksen pelätään peittävän maa-alueita veden alle, mutta Kaspianmeren rannoilla kehitys menee toiseen suuntaan. Azerbaidzhanin tiedeakatemian tuoreen tutkimuksen mukaan vedenpinta maan suurimmassa sisämeressä laskee yli kuusi senttimetriä vuodessa.
– Ilmastonmuutos aiheuttaa Kaspianmeren altaassa hyvin nopeaa haihtumista, kertoo meribiologi Elnur Safarov.
Kehitys on herättänyt pelkoja siitä, että Kaspianmerellä olisi lopulta edessään lähes olemattomiin kuivuneen Araljärven kohtalo.
Joskus mereksi, joskus järveksi määritellyllä Kaspianmerellä ei ole laskujokia. 
Vesi noin Japanin kokoisessa altaassa on suolaista.

Rantaviivan karkaaminen kauemmas ei kuitenkaan ole ainoa huoli Kaspianmeren viiden rantavaltion asukkaille. YK:n ympäristöohjelman Unepin mukaan Kaspianmeri kärsii öljynporaamisen ja -jalostamisen aiheuttamasta saastumisesta. 
Lisäksi Kaspianmereen päätyy valtavat määrät puhdistamatonta jätevettä ja teollisuuden saasteita erityisesti mahtavan Volgajoen kautta. Joki on tärkein vedentuoja sisämereen.
Lähellä pääkaupunki Bakua kalamiehet uittavat onkiaan vedessä, jonka pinnalla kelluu värikkäitä öljyvanoja. Se ei ihme kyllä karkota kaloja.
– Jotkut kalat tykkäävät saastuneesta vedestä, joten ne tapaavat kokoontua tänne, kertoo 26-vuotias Rashad.

Monia muita Kaspianmereltä tavattavia lajeja saasteet ja teollinen toiminta ovat kohdelleen kovakouraisemmin. Rannalla köllöttelevät kaspianhylkeet olivat aiemmin tuttu näky Bakunlahdella, mutta nyt noin miljoonan hylkeen populaatiosta arvellaan olevan jäljellä enää kymmenesosa. Saman mittakaavan kadon ovat kokeneet myös maailmankuulusta kaviaarista kuuluisat sammet.

– Muistan ajan, jolloin kaviaari maksoi 10 manatia (noin viisi euroa). Nykyään se maksaa 1 500 manatia (850 euroa), eikä sitä oikeastaan enää ole. Meillä ei ole käytännössä enää elinkelpoista sampipopulaatiota, kertoo Azerbaidzhanin eläinsuojelujärjestön johtaja Azer Garajev.
Pohjassa viihtyviä kaloja häiritsevät öljynetsinnässä tehtävät räjäytykset, jotka tuhoavat merenpohjaa.

Valtavat öljy- ja kaasuvarat

Kaspianmeren siunaus ja kirous ovat olleet valtavat luonnonrikkaudet: alueen öljyvaroiksi arvioidaan 50 miljardia barrelia ja kaasun määräksi 300 000 miljardia kuutiometriä. Rantavaltiot Venäjä, Iran, Azerbaidzhan, Kazakstan ja Turkmenistan pääsivät vajaa vuosi sitten vihdoin jonkinlaiseen sopimukseen vesialueen laillisesta asemasta sekä luonnonvarojen jakamisesta.

Tilanne mutkistui Neuvostoliiton hajottua, kun rantavaltioiden määrä pomppasi kahdesta viiteen. Eläinten kannalta sopimuksessa oli ongelmallista se, että siinä puhuttiin etupäässä luonnonvarojen jaosta ja sotilaallisesta toiminnasta – mutta ei ympäristönsuojelusta.

tiistai 7. toukokuuta 2019

Masennuksesta mullistava geenilöydös










Suomalaiset tutkijat ovat löytäneet hiireltä mullistavan geenimuunnoksen,
joka vähentää ahdistusta ja pelkoa sekä lisää sosiaalista vuorovaikutusta.


”Löydös on todella mielen­kiintoinen, sillä sen avulla voidaan ehkä kehittää täysin uudenlaisia masennus­lääkkeitä”, kertoo professori Heikki Tanila Itä-Suomen yliopiston A.I.Virtanen -instituutista. Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa Neuropharmacology-lehdessä.



Uudenlaisille masennuslääkkeille olisi valtava kysyntä, sillä nykyisten lääkkeiden teho on rajallinen.Tutkimusten mukaan vain kaksi kolmesta hyötyy masennuslääkkeestä. Terapian tukihoitona lääkkeet auttavat valtaosaa.

Maailmassa on Maailman terveysjärjestön mukaan lähes 300 miljoonaa ahdistuneisuushäiriöstä ja yli 300 miljoonaa masennuksesta kärsivää ihmistä.


Kaikki lähti liikkeelle yhdestä hiirestä

Hiiri syntyi Biokeskus Oulussa Johanna Myllyharjun ja Peppi Karppisen laboratoriossa. Nämä professorit olivat jo vuosia tutkineet elimistön happitasapainon säätelyä, jossa tietyillä entsyymeillä on tärkeä rooli. He olivat löytäneet tästä entsyymiperheestä selvästi poikkeavan jäsenen, P4h-tm -geenin, joka tuottaa samannimistä proteiinia. Tutkijat poistivat tutkimustaan varten tuon geenin hiiren perimästä.

He arvelivat, että geenin poistamisella saattaa olla vaikutuksia muuhunkin kuin happitasapainon säätelyyn. Siksi he lähettivät hiiren Itä-Suomen yliopiston aivosairaustutkijoiden testattavaksi Kuopioon.

Kuopiossa proviisori Henri Leinonen tutkimusryhmineen testasi hiirtä. He laittoivat sen ilmatiiviiseen laatikkoon, jonka sisäilman hiilidioksidipitoisuus nostettiin kymmeneen prosenttiin.Normaali hiiri saa tässä tilanteessa paniikkireaktion ja jähmettyy.

Yllä oleva hiiri ei ollut moksiskaan.
Hiiri oli hyvin erikoinen, peloton ja sosiaalinen.
Ennen kaikkea se ei koskaan suostunut antamaan periksi. 


Seuraavaksi hiirelle tehtiin testi, jolla tavallisesti testataan masennuslääkkeen vaikutusta. Hiiri laitettiin korkealaitaiseen vesiastiaan, josta on mahdotonta päästä pois.

Normaali hiiri yrittää ensin vimmatusti pois astiasta, mutta luovuttaa pian ja jää lamaantuneena odottamaan kuolemaa tai pelastajaa.

Tämä hiiri ei koskaan lakannut yrittämästä poispääsyä. 

Se oli hyvin erikoinen ja peloton. Se ei suostunut antamaan periksi.
Hiiri syntyi Biokeskus Oulussa Johanna Myllyharjun ja Peppi Karppisen laboratoriossa. Nämä professorit olivat jo vuosia tutkineet elimistön happitasapainon säätelyä, jossa tietyillä entsyymeillä on tärkeä rooli. 

He olivat löytäneet tästä entsyymiperheestä selvästi poikkeavan jäsenen, P4h-tm -geenin, joka tuottaa samannimistä proteiinia. Tutkijat poistivat tutkimustaan varten tuon geenin hiiren perimästä.