Suomalaiset tutkijat ovat löytäneet hiireltä mullistavan geenimuunnoksen,
joka vähentää ahdistusta ja pelkoa sekä lisää sosiaalista vuorovaikutusta.
”Löydös on todella mielenkiintoinen, sillä sen avulla voidaan ehkä kehittää täysin uudenlaisia masennuslääkkeitä”, kertoo professori Heikki Tanila Itä-Suomen yliopiston A.I.Virtanen -instituutista. Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa Neuropharmacology-lehdessä.
Uudenlaisille masennuslääkkeille olisi valtava kysyntä, sillä nykyisten lääkkeiden teho on rajallinen.Tutkimusten mukaan vain kaksi kolmesta hyötyy masennuslääkkeestä. Terapian tukihoitona lääkkeet auttavat valtaosaa.
Maailmassa on Maailman terveysjärjestön mukaan lähes 300 miljoonaa ahdistuneisuushäiriöstä ja yli 300 miljoonaa masennuksesta kärsivää ihmistä.
Kaikki lähti liikkeelle yhdestä hiirestä
Hiiri syntyi Biokeskus Oulussa Johanna Myllyharjun ja Peppi Karppisen laboratoriossa. Nämä professorit olivat jo vuosia tutkineet elimistön happitasapainon säätelyä, jossa tietyillä entsyymeillä on tärkeä rooli. He olivat löytäneet tästä entsyymiperheestä selvästi poikkeavan jäsenen, P4h-tm -geenin, joka tuottaa samannimistä proteiinia. Tutkijat poistivat tutkimustaan varten tuon geenin hiiren perimästä.
He arvelivat, että geenin poistamisella saattaa olla vaikutuksia muuhunkin kuin happitasapainon säätelyyn. Siksi he lähettivät hiiren Itä-Suomen yliopiston aivosairaustutkijoiden testattavaksi Kuopioon.
Kuopiossa proviisori Henri Leinonen tutkimusryhmineen testasi hiirtä. He laittoivat sen ilmatiiviiseen laatikkoon, jonka sisäilman hiilidioksidipitoisuus nostettiin kymmeneen prosenttiin.Normaali hiiri saa tässä tilanteessa paniikkireaktion ja jähmettyy.
Yllä oleva hiiri ei ollut moksiskaan.
Hiiri oli hyvin erikoinen, peloton ja sosiaalinen.
Ennen kaikkea se ei koskaan suostunut antamaan periksi.
Hiiri oli hyvin erikoinen, peloton ja sosiaalinen.
Ennen kaikkea se ei koskaan suostunut antamaan periksi.
Seuraavaksi hiirelle tehtiin testi, jolla tavallisesti testataan masennuslääkkeen vaikutusta. Hiiri laitettiin korkealaitaiseen vesiastiaan, josta on mahdotonta päästä pois.
Normaali hiiri yrittää ensin vimmatusti pois astiasta, mutta luovuttaa pian ja jää lamaantuneena odottamaan kuolemaa tai pelastajaa.
Tämä hiiri ei koskaan lakannut yrittämästä poispääsyä.
Se oli hyvin erikoinen ja peloton. Se ei suostunut antamaan periksi.
Hiiri syntyi Biokeskus Oulussa Johanna Myllyharjun ja Peppi Karppisen laboratoriossa. Nämä professorit olivat jo vuosia tutkineet elimistön happitasapainon säätelyä, jossa tietyillä entsyymeillä on tärkeä rooli.
He olivat löytäneet tästä entsyymiperheestä selvästi poikkeavan jäsenen, P4h-tm -geenin, joka tuottaa samannimistä proteiinia. Tutkijat poistivat tutkimustaan varten tuon geenin hiiren perimästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti