Tiedätkö, mitä kaikkea aivosi tekevät nukkuessasi?

Jotta aivot toimisivat päivällä hyvin, uni on aivojen välttämätön huoltotauko. 

Yöllä aivot lajittelevat, arkistoivat, tankkaavat ja siivoavat.

Aivot eivät nuku.

Koska aivojen kapasiteetti ei riitä valveen aikana kaikkeen, osa toiminnoista tapahtuu nukkuessamme.
- Kun ihminen unessa kytkeytyy irti ulkoisesta maailmasta, aivojen eri osien hermosolut alkavat toimia samassa tahdissa. Varsinkin unen ensimmäisen kolmanneksen aikana ne asettuvat kaikki samaan hidasaaltorytmiin. 

Tämä syvän unen vaihe on unen jaksoista tärkein, sanoo tutkija, neurobiologi Henna-Kaisa Wigren Helsingin yliopistosta.
Jos tekee ylitöitä pikkutunneille, osa aivojen hermosoluista voi jo valveessa siirtyä unen hidasaaltorytmiin.
- Niin tekevät herkimmin tarkkaavaisuudesta vastaavat solut, minkä vuoksi alkaa tulla virheitä. 

Yksi selitys tälle on, että soluilta alkaa loppua energia. Hermosolut vaativat jatkuvasti verensokerin tuomaa glukoosia, muuten ne kuolevat. Jos solu joutuu olemaan pitkään hyvin aktiivinen, veren glukoosi ei välttämättä riitä.

Aivot karsivat turhat pois

Aivoissa on sata miljardia hermosolua. Valveilla ne käyvät keskenään jatkuvaa viestiliikennettä ja muodostavat lukemattomia uusia kytköksiä.
- Kaikille kytköksille ei riitä tilaa ja energiaa, vaan turhat on siivottava säännöllisesti pois. Se tapahtuu syvän unen aikana.
- Aivoilla näyttää olevan mittari, joka kertoo, milloin ja miten paljon ne tarvitsevat unta. Oletettavasti mittarina toimii adenosiini, jota kertyy aivoihin sitä enemmän, mitä enemmän hermosolut kuluttavat valveilla energiaa. Vastaavasti mitä enemmän adenoosiinia kertyy, sitä pidempi ja syvempi on uni.
Kahvi piristää jonkin aikaa, koska kofeiini estää adenosiinin vaikutusta. Adenosiinista pääsee kuitenkin eroon vain nukkumalla.

Aivot säilövät tärkeät informaatiot

Aivot käyttävät unta myös tärkeäksi katsomansa informaation kertaamiseen ja vahvistamiseen. Se tapahtuu hippokampuksessa, johon päivän aikana tullutta tietosaalista kootaan välivarastoon.

Aivot poistavat kuonaa

Aivoissa on hermosolujen lisäksi kymmenkertainen määrä gliasoluja. Tutkimuksissa on havaittu, että syvän unen aikana ne poistavat hermosoluista kuona-aineita.
Aktiivisissa hermosoluissa syntyy viallisia proteiineja ja muuta jätettä koko ajan. Kertyessään ne voivat viedä solulta hengen. Ongelmajätteestä eniten on tutkittu amyloidia, jota kertyy Alzheimerin taudissa aivoihin suuria määriä.
Voiko siis univaje olla syy Alzheimerin tautiin?
Tuskin ainoa, mutta hyvä uni saattaa olla yksi tärkeä suojaava tekijä..

Unesta ei pidä, eikä kannata tinkiä

Elimistö reagoi univajeeseen samoin kuin infektioon eli immuunijärjestelmä aktivoituu.
Jos koehenkilöt nukkuvat viikon ajan vain neljä tuntia yössä, tulehdusta välittävät aineet nousevat niin aivoissa kuin muuallakin elimistössä, eivätkä ne palaudu yhden kunnolla nukutun yön aikana. Jatkuva univaje tai huonolaatuinen uni voi johtaa ns. hiljaiseen tulehdukseen, jossa immuunijärjestelmä on kroonisesti aktiivinen.
Tila ei välttämättä anna oireita, mutta se on yhteydessä moniin vakaviin sairauksiin, kuten 2-tyypin diabetekseen, verisuonitauteihin ja syöpään.
Kenenkään ei pitäisi tinkiä unesta. Jos uni olisi turhaa, siitä olisi evoluution aikana hankkiuduttu eroon. Vielä ei ole kuitenkaan löydetty yhtään eläintä, joka ei nuku.