RÄKÄ taistelee  flunssaviruksia vastaan 

Suomalaiset eivät karaistu tavallisille nuhakuumeviruksille, vaan sairastavat vuosittain  10-20 miljoonaa hengitystieinfektiota.  

Yleensä räkärumban käynnistävät tavalliset nuhakuumevirukset, jotka pesiytyvät nenään ja nieluun. 

Ensi töikseen ne synnyttävät hengitysteiden limakalvoille tulehduksen. Tuloksena on ärsyttävä yskä.

Jos virukset iskevät kurkunpäähän, katoaa ääni. Nenänieluun pesiytyessään ne aiheuttavat kurkkukipua. Kun viruksen valtaavat henkitorven ja keuhkoputken, yskä muuttuu repiväksi.

Flunssavirusten runtelemat limakalvot eivät jää virusten riehuessa toimettomiksi. Ne ryhtyvät erittämään limaa kiihtyvällä tahdilla. Samalla köhä muuttuu räkäiseksi yskäksi.

Sairastuneen kannalta on vain hyvä asia, että limaa syntyy ja räkä liikkuu.Räkä hidastaa taudin etenemistä elimistössä. 

Se on ensimmäinen konkreettinen todiste siitä, että elimistö käy toden teolla taudinaiheuttajien kimppuun.

Limatulva puhdistaa ja huuhtelee tulehtuneita limakalvoja. Kuollutta kudosta kulkeutuu pois hengitysteistä. Kyytiä saavat myös virukset. Lima siivoaa niitä nielun kautta ruoansulatukseen ja pois elimistöstä.

Räästä on toki haittaakin – enimmäkseen muille. 

Aivastus ja roiskeet levittävät tautia eteenpäin. 

Flunssaa potevan nenä ja nieluerite sisältävät runsaasti viruksia, sylki huomattavasti vähemmän.

Tehokkaimmin flunssa tarttuu käsien tai ovenkahvojen välityksellä. 

Käsienpesu kymmenen kertaa päivässä pienentää flunssariskin puoleen.

Niistäminen tuntuu luontevimmalta keinolta avata hengitysteitä ja päästä eroon liiasta limalastista. Paranemisen kannalta siitä ei ole hyötyä. Päinvastoin.

Raju töräyttäminen raastaa rikki limakalvoja, työntää räkää vääriin paikkoihin ja voi altistaa uusille infektioille.

Tutkimusten mukaan ulospäin niistäminen aiheuttaa nenäontelossa hetkellisesti kymmeniä kertoja suuremman paineen kuin yskiminen tai aivastaminen. 

Nenän sivuonteloiden lisäksi limaa voi työntyä jopa korviin, mikä voi aiheuttaa siellä välikorvantulehduksen.

Nenää ei kannata rykäistä tyhjiin yhdellä iskulla vaan sierain kerrallaan. Paine pysyy aisoissa, kun ei purista nenäliinaa liian tiukasti sieraimia vasten. Niistettäessä ilma saa päästä läpi.

Myös kuuma suihku tai saunominen saavat limaan liikettä. Löylyyn ei kuitenkaan pidä mennä, jos flunssaan liittyy kuumetta ja lihassärkyä. Kuumuus kiihdyttää verenkiertoa ja lisää vaaraa, että taudinaiheuttajat kulkeutuvat verenkierron mukana sydänlihakseen ja tulehduttavat sen.

Kuivuessaan räkä pakkautuu kutiavaksi karstaksi limakalvojen pinnalle.

Arjen näkemysten perusteella nenän kaivaminen on salaista, mutta yleistä.