Mitä leveämpi hymy skidinä, sitä onnellisempi tulevaisuus on odotettavissa... 

 Tutkimusten mukaan hymyily saa meidät voimaan paremmin, elämään pidempään ja tuottamaan aivoissamme mielihyvää. 

Kalifornialaisessa Berkeleyn yliopistossa tutkittiin peräti kolmenkymmenen vuoden ajan opiskelijoiden valokuvia ns. vuosikirjoissa. Koko tämän ajan heidän hyvinvointiaan ja menestystään elämässä seurattiin.

Onnellisuustekijöitä verrattiin kyseisen henkilön valokuvassa olevaan hymyyn – miten pitkä ja onnellinen heidän avioliittonsa tulisi olemaan, miten hyvät pisteet he tulisivat saamaan hyvinvointia mittaavissa testeissä ja miten innostavia he tulisivat olemaan kanssaihmisille. 

Tulos oli hätkähdyttävä: 

Mitä leveämpi hymy, sitä onnellisempi ja paremmin elämässä menestyvämpi kyseisestä opiskelijasta tuli kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla. 

 Myös Wayne Staten yliopiston tutkimus testasi, voiko hymyilevästä ihmisestä päätellä tämän elinajanodotetta.        Tutkijat tarttuivat mihinkäs muuhun kuin baseball -pelaajien kuvakortteihin vuodelta 1952. Kun sitten katsottiin, kuka näistä pelaajista oli vielä hengissä, kävi illmi, että totiset toverit olivat eläneet keskimäärin 72,9 vuotiaiksi, kun taas hymypoikien elinajanodote oli keskimäärin 79,9 vuotta.

Hymy tuottaa aivoissa mielihyvähormoneja, endorfiineja, serotoniinia ja dopamiinia.   

Pelkkä hymyn näytteleminenkin saa aikaan positiiviset vaikutukset ja Hymy on tarttuvaa,    kuten haukotuskin.

              

         apuaaa...  mä oon  LÄSKI  !!!!!!!

Ulkonäköpaineet sisäistetään yhä nuorempina. Jo esikouluikäiset ovat tyytymättömiä omaan kehoonsa. 

Puolet parikymmenvuotiaista suomalaisista miehistä ja kolmannes naisista on ylipainoisia tai lihavia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen FinTerveys-Tutkimus.                                                                               

Lihavien nuorten aikuisten suuri osuus on huolestuttavaa. 

Nuori aikuisikä on tulevan terveyden kannalta ratkaisevaa aikaa. 

Vaikka he ovat monella tavalla terveempiä kuin heitä vanhemmat, monien sairauksien riskitekijät ovat yleisiä myös heillä.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että nuori aikuisikä on riskiaikaa lihavuuden kehittymiselle ja sen aiheuttamille terveysongelmille.

Viidenneksellä tutkittavista oli monia sairauksia aiheuttavaa vyötärölihavuutta, jossa rasvaa kerääntyy vatsaonteloon ja maksaan sekä suolten ja sisäelinten väliin.

Joka kolmannella nuorella miehellä ja joka viidennellä nuorella naisella niin sanotun pahan ldl-kolesterolin pitoisuus oli kohonnut. Verenpaine oli kohonnut 14 prosentilla nuorista miehistä.

Nuorten aikuisten lihomisen taustalla ovat pitkälti samat syyt kuin muidenkin: Työ ei kuormita fyysisesti, ruokailutottumukset ovat muuttuneet ja napostelukulttuuri valtaa alaa.

Tuoreiden kasvisten syönti oli tutkimuksen mukaan surullisen harvinaista. 

Vain 7 prosenttia nuorista miehistä ja 18 prosenttia nuorista naisista ilmoitti syövänsä tuoreita kasviksia useita kertoja päivässä.

Hyvä uutinen oli sen sijaan se, että tupakointi on vähentynyt aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Enää vain joka kymmenes nuori aikuinen tupakoi päivittäin.

Ilo on kuitenkin ennenaikaista. 

”Nuuskan ja sähkösavukkeiden käytön yleistyminen kumoaa osan tupakoinnin vähentymisestä koituvista terveyshyödyistä”.

Huonot elintavat näyttävät tutkimuksen mukaan kasaantuvan samoille henkilöille: 

He lihovat, nukkuvat huonosti, tupakoivat, juovat alkoholia humaltuakseen eivätkä harrasta liikuntaa.

Keskeiset elämäntavat olivat kunnossa tai lähes kunnossa vain puolella nuorista aikuisista. Kohtuullisesti kuormittavaa tai rasittavaa liikuntaa heistä harrasti viikoittain kolme neljästä.

FinTerveys-tutkimus toteutettiin yhteensä 50 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. 18–29-vuotiaiden ikäryhmästä siihen osallistui 625 henkilöä. Tietoja kerättiin kattavassa terveystarkastuksessa, kyselylomakkeilla ja puhelinhaastatteluissa.

 

RÄKÄ taistelee  flunssaviruksia vastaan 

Suomalaiset eivät karaistu tavallisille nuhakuumeviruksille, vaan sairastavat vuosittain  10-20 miljoonaa hengitystieinfektiota.  

Yleensä räkärumban käynnistävät tavalliset nuhakuumevirukset, jotka pesiytyvät nenään ja nieluun. 

Ensi töikseen ne synnyttävät hengitysteiden limakalvoille tulehduksen. Tuloksena on ärsyttävä yskä.

Jos virukset iskevät kurkunpäähän, katoaa ääni. Nenänieluun pesiytyessään ne aiheuttavat kurkkukipua. Kun viruksen valtaavat henkitorven ja keuhkoputken, yskä muuttuu repiväksi.

Flunssavirusten runtelemat limakalvot eivät jää virusten riehuessa toimettomiksi. Ne ryhtyvät erittämään limaa kiihtyvällä tahdilla. Samalla köhä muuttuu räkäiseksi yskäksi.

Sairastuneen kannalta on vain hyvä asia, että limaa syntyy ja räkä liikkuu.Räkä hidastaa taudin etenemistä elimistössä. 

Se on ensimmäinen konkreettinen todiste siitä, että elimistö käy toden teolla taudinaiheuttajien kimppuun.

Limatulva puhdistaa ja huuhtelee tulehtuneita limakalvoja. Kuollutta kudosta kulkeutuu pois hengitysteistä. Kyytiä saavat myös virukset. Lima siivoaa niitä nielun kautta ruoansulatukseen ja pois elimistöstä.

Räästä on toki haittaakin – enimmäkseen muille. 

Aivastus ja roiskeet levittävät tautia eteenpäin. 

Flunssaa potevan nenä ja nieluerite sisältävät runsaasti viruksia, sylki huomattavasti vähemmän.

Tehokkaimmin flunssa tarttuu käsien tai ovenkahvojen välityksellä. 

Käsienpesu kymmenen kertaa päivässä pienentää flunssariskin puoleen.

Niistäminen tuntuu luontevimmalta keinolta avata hengitysteitä ja päästä eroon liiasta limalastista. Paranemisen kannalta siitä ei ole hyötyä. Päinvastoin.

Raju töräyttäminen raastaa rikki limakalvoja, työntää räkää vääriin paikkoihin ja voi altistaa uusille infektioille.

Tutkimusten mukaan ulospäin niistäminen aiheuttaa nenäontelossa hetkellisesti kymmeniä kertoja suuremman paineen kuin yskiminen tai aivastaminen. 

Nenän sivuonteloiden lisäksi limaa voi työntyä jopa korviin, mikä voi aiheuttaa siellä välikorvantulehduksen.

Nenää ei kannata rykäistä tyhjiin yhdellä iskulla vaan sierain kerrallaan. Paine pysyy aisoissa, kun ei purista nenäliinaa liian tiukasti sieraimia vasten. Niistettäessä ilma saa päästä läpi.

Myös kuuma suihku tai saunominen saavat limaan liikettä. Löylyyn ei kuitenkaan pidä mennä, jos flunssaan liittyy kuumetta ja lihassärkyä. Kuumuus kiihdyttää verenkiertoa ja lisää vaaraa, että taudinaiheuttajat kulkeutuvat verenkierron mukana sydänlihakseen ja tulehduttavat sen.

Kuivuessaan räkä pakkautuu kutiavaksi karstaksi limakalvojen pinnalle.

Arjen näkemysten perusteella nenän kaivaminen on salaista, mutta yleistä.

         Lautasellinen Vegee

                         Mo  Skidit  !

      Syökää Monipuolisesti

                           se  kandee

               ei pelkkää  vegee

           vaan vähän kaikkee

                  mitä milloinkin 

             tyrkylle tarjoillaan 

Viimeinen jääkarhu viimeisellä "jäävuorella"

Ilmaston lämpenemisvauhti voi olla kaksinkertainen verrattuna aiempiin arvioihin, esittää kansainvälinen tutkijaryhmä uudessa tutkimuksessaan. 

Ryhmään kuuluu ilmastotutkijoita kaikkiaan 17:sta maasta.

Tutkimuksesta kirjoittaa brittilehti Guardian. 

Tutkimuksen mukaan myös merenpinnan nousuvauhti näyttää olevan aiemmin ennakoitua nopeampaa.

Merenpinta voi kohota tutkijaryhmän mukaan jopa kuusi metriä, vaikka maailma saisi pysäytettyä ilmaston lämpenemisen Pariisissa sovittuun kahteen celsiusasteeseen. 

Tähän mennessä ilmastomallit ovat ehdottaneet merenpinnan nousevan vähemmän vuoteen 2100 mennessä.

Tutkimustulokset perustuvat maailman kolmen viimeisimmän lämpöjakson analyysiin viimeisen 3,5 miljoonan vuoden aikajaksolta, jolloin maapallon keskilämpötila oli 0,5–2 astetta nykyistä korkeampi. Lämpenemisvauhti oli tarkastelluilla jaksoilla huomattavasti nykyistä hitaampaa.

Tutkimuksen mukaan lämpenemisen vaikutuksia on hahmotettu toistaiseksi liian lyhytnäköisesti muutamien vuosikymmeniin tai korkeintaan vuoteen 2100. 

Ei kande stressaa. Siitä on vain haittaa.     

Stressi on kropan luontainen reaktio vaativiin tilanteisiin, ja stressaantuneessa tilassa kropasta vapautuukin sekä adrenaliinia että kortisolia.

 

Tuttujen hormonien tarkoituksena on valmistaa kroppaa toimintaan esimerkiksi hengityksen tiheyttä sekä sydämensykettä kiihdyttämällä.

Myös vaaran tunne, psyykkistä painetta aiheuttavat tilanteet, deadlinet, kokeet, esiintymiset sekä urheilukilpailut aiheuttavat stressiä.

Kropassa ilmenevät fyysiset oireet eivät normaalisti kestä kauaa, mutta osa kokee silti kroppansa olevan kuin jatkuvassa hälytystilassa. 

Silloin kyse voi olla kroonisesta stressistä, jota esimerkiksi vaativa työ, vaativat ihmissuhteet tai talousvaikeudet aiheuttavat.

Vakavat seuraukset

Kroonistunut stressi vaikuttaa koko kroppaan, ja sillä voi olla sekä fyysisiä että psykologisia haittoja.

Pahimmillaan krooninen stressi tekee arjessa selviytymisestä lähestulkoon mahdotonta, vaikka oireiden voimakkuus vaihteleekin ihmisten kesken.

Kroonisella stressillä on ainakin 28 vakavaa seurausta, jotka ovat samalla stressin oireita:

Krooniseen stressiin viittaavat esimerkiksi ärtyisyys, väsymys, päänsärky, keskittymisvaikeudet, nopeasti asiasta toiseen hyppivät ajatukset, nukkumisvaikeudet, ruoansulatusongelmat, ruokahalun muutokset, avuttomuuden tunne, hallintakyvyn tunteen menetys, itsetunnon lasku, seksuaalinen haluttomuus, hermostuneisuus sekä jatkuva sairastelu.

Jos ongelmat ja stressi jatkuvat pitkään, saattaa se edesauttaa myös vakavampien fyysisten sekä psyykkisten ongelmien kehitystä. Sellaisia ovat ainakin kohonnut verenpaine, sydäntaudit, diabetes, ylipaino, vastuskyvyn heikkeneminen, potenssiongelmat, sisäelinsairaudet, autoimmuunisairaudet, unettomuus, burnout, masennus, ahdistushäiriö, post-traumaattinen stressireaktio sekä skitsofrenia.

Lähde: Medical News Today

              Älä sano lapselle:  Älä...     

Kun lapselle sanotaan: ”Älä juokse! ”

hänen mielensä ei ymmärrä sanaa  

”älä”...  Lapsen huomio kiinnittyy 

ainoastaan sanaan ”juokse”.

Se vaikuttaa lapseen aktivoivasti,

eikä kielto toimi vanhemman

toivomalla tavalla.                                   

Kieltosanojen sijaan hyödynnä myönteistä

ajattelua silloin, kun lapselle on asetettava

rajoja. 

Lapsen alitajunta ei ymmärrä kielteisiä 

ilmauksia vaan tulkitsee ne päinvastoin.          

Älä juokse! -> Kävele rauhallisesti.

Älä syö sohvalla. -> Syöthän ruokapöydän ääressä.

Älä sotke. -> Laita sanomalehti piirustuspaperin alle.

Älä jätä kenkiä lattialle. -> Laita kengät kaappiin.

Älä huuda. -> Puhu rauhallisesti.  

Jos esimies puhuisi alaiselleen jatkuvin kielloin eikä koskaan kertoisi, miten työntekijän odotetaan toimivan, seuraisi todennäköisesti lamaantuminen. Alainen tuntisi itsensä epäonnistuneeksi.

Sen sijaan hyvän johtajan, ja vanhemman, kannattaisi keskittyä kertomaan, mitä hän toivoo tapahtuvaksi. Menestyvä johtaja keskittyy tiiminsä vahvuuksiin ja välttelee huomauttamasta heikkouksista, ja samaa periaatetta kannattaa soveltaa myös perheessä.

Kannattaa juoksuttaa vesi kylmäksi aina ennen käyttöä ! 

- Vettä kraanasta ottavan kannattaa  juoksuttaa vesi kylmäksi aina ennen kuin juo tai käyttää sitä kahvin- tai ruuanlaitossa. Se on tärkeää etenkin aamulla, kun vesi on seissyt yön yli putkistossa, sanoo  kehittämispäällikkö Tuija Kaunisto.
Hän työskentelee Vesi-Instituutti Wanderissa, jossa selvitetään parhaillaan muun muassa PEX-muoviputkien vaikutusta veden kemialliseen laatuun.
Kemikaalit liukenevat helpommin lämpimään kuin kylmään veteen. Siksi vesijohtovettä kannattaa juoksuttaa niin kauan, että putkistossa ollut lämmin vesi on juossut viemäristä alas.
Kauniston mukaan juomavesi ja ruuanlaitossa käytettävä vesi kannattaa laskea kylmäksi myös sellaisissa taloissa, joissa on kupariputket.

Suomessa vesiputkina käytettyjä kupariputkia on vaihdettu helposti asennettaviin ja edullisiin muovisiin putkiin tällä vuosituhannella. Arvion mukaan noin puolet uusista vesiputkista on muovisia.

Kaikkia putkista veteen liukenevia aineita ja niiden turvallisia pitoisuuksia ei tunneta. Muoviputkien valmistuksessa käytettävien kemikaalien laatu ja pitoisuudet ovat valmistajan tuotesalaisuus. 

On mahdollista, että viallisista putkista voi irrota jopa syöpää aiheuttavia aiheita.

Tiedätkö, mitä kaikkea aivosi tekevät nukkuessasi?

Jotta aivot toimisivat päivällä hyvin, uni on aivojen välttämätön huoltotauko. 

Yöllä aivot lajittelevat, arkistoivat, tankkaavat ja siivoavat.

Aivot eivät nuku.

Koska aivojen kapasiteetti ei riitä valveen aikana kaikkeen, osa toiminnoista tapahtuu nukkuessamme.
- Kun ihminen unessa kytkeytyy irti ulkoisesta maailmasta, aivojen eri osien hermosolut alkavat toimia samassa tahdissa. Varsinkin unen ensimmäisen kolmanneksen aikana ne asettuvat kaikki samaan hidasaaltorytmiin. 

Tämä syvän unen vaihe on unen jaksoista tärkein, sanoo tutkija, neurobiologi Henna-Kaisa Wigren Helsingin yliopistosta.
Jos tekee ylitöitä pikkutunneille, osa aivojen hermosoluista voi jo valveessa siirtyä unen hidasaaltorytmiin.
- Niin tekevät herkimmin tarkkaavaisuudesta vastaavat solut, minkä vuoksi alkaa tulla virheitä. 

Yksi selitys tälle on, että soluilta alkaa loppua energia. Hermosolut vaativat jatkuvasti verensokerin tuomaa glukoosia, muuten ne kuolevat. Jos solu joutuu olemaan pitkään hyvin aktiivinen, veren glukoosi ei välttämättä riitä.

Aivot karsivat turhat pois

Aivoissa on sata miljardia hermosolua. Valveilla ne käyvät keskenään jatkuvaa viestiliikennettä ja muodostavat lukemattomia uusia kytköksiä.
- Kaikille kytköksille ei riitä tilaa ja energiaa, vaan turhat on siivottava säännöllisesti pois. Se tapahtuu syvän unen aikana.
- Aivoilla näyttää olevan mittari, joka kertoo, milloin ja miten paljon ne tarvitsevat unta. Oletettavasti mittarina toimii adenosiini, jota kertyy aivoihin sitä enemmän, mitä enemmän hermosolut kuluttavat valveilla energiaa. Vastaavasti mitä enemmän adenoosiinia kertyy, sitä pidempi ja syvempi on uni.
Kahvi piristää jonkin aikaa, koska kofeiini estää adenosiinin vaikutusta. Adenosiinista pääsee kuitenkin eroon vain nukkumalla.

Aivot säilövät tärkeät informaatiot

Aivot käyttävät unta myös tärkeäksi katsomansa informaation kertaamiseen ja vahvistamiseen. Se tapahtuu hippokampuksessa, johon päivän aikana tullutta tietosaalista kootaan välivarastoon.

Aivot poistavat kuonaa

Aivoissa on hermosolujen lisäksi kymmenkertainen määrä gliasoluja. Tutkimuksissa on havaittu, että syvän unen aikana ne poistavat hermosoluista kuona-aineita.
Aktiivisissa hermosoluissa syntyy viallisia proteiineja ja muuta jätettä koko ajan. Kertyessään ne voivat viedä solulta hengen. Ongelmajätteestä eniten on tutkittu amyloidia, jota kertyy Alzheimerin taudissa aivoihin suuria määriä.
Voiko siis univaje olla syy Alzheimerin tautiin?
Tuskin ainoa, mutta hyvä uni saattaa olla yksi tärkeä suojaava tekijä..

Unesta ei pidä, eikä kannata tinkiä

Elimistö reagoi univajeeseen samoin kuin infektioon eli immuunijärjestelmä aktivoituu.
Jos koehenkilöt nukkuvat viikon ajan vain neljä tuntia yössä, tulehdusta välittävät aineet nousevat niin aivoissa kuin muuallakin elimistössä, eivätkä ne palaudu yhden kunnolla nukutun yön aikana. Jatkuva univaje tai huonolaatuinen uni voi johtaa ns. hiljaiseen tulehdukseen, jossa immuunijärjestelmä on kroonisesti aktiivinen.
Tila ei välttämättä anna oireita, mutta se on yhteydessä moniin vakaviin sairauksiin, kuten 2-tyypin diabetekseen, verisuonitauteihin ja syöpään.
Kenenkään ei pitäisi tinkiä unesta. Jos uni olisi turhaa, siitä olisi evoluution aikana hankkiuduttu eroon. Vielä ei ole kuitenkaan löydetty yhtään eläintä, joka ei nuku.

      Tutkijat kasvattivat pienet aivot

Kuvassa 60 päivän ikäinen aivo-organoidi.  Optiset kupit näkyvät tummina kasvustoina. 

Kantasolut ovat ihmisen perusrakennusmassaa. Ne ovat soluja, jotka voivat kasvaa miksi tahansa ihmisen osaksi. Tämä mahdollistaa aivomassan kasvattamisen laboratorioissa. 

Aikaisemmin tutkijat ovat kehittäneet kantasoluista muun muassa aivo-organoidin, joka loi monimutkaisia neuroniverkostoja ja tuotti samanlaisia aivo-aaltoja kuin sikiö kehitysvaiheessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että aivo-organoidit olisivat tietoisia tai voisivat ajatella. Kyseessä on vain kolmiulotteinen aivokudoksen massa tutkimukseen.

DÜSSELDORFIN yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat kasvattamaan pienet ”aivot”. Ne taas kasvattivat silmän esiasteet, jotka reagoivat valoon. 

Mielenkiintoista uusimmassa silmien kehitystä selvittäneessä aivotutkimuksessa oli se, että aivot kehittivät silmän esiasteet itsekseen saatuaan tutkijoilta ”ohjeet” tehtävään A-vitamiinin muodossa.

A-vitamiini on tärkeä ainesosa silmän kehittymisessä. Kasvatettuun aivokudokseen syntyi niin sanottuja silmämaljoja. Aikaisemmissa tutkimuksessa on kyllä luotu näitä silmämaljoja ja muita silmän esiaste-organoideja, mutta tässä kokeessa maljat muodostuivat ensimmäisen kerran osana aivoja. Tulos ei silti ole yllätyksellinen, sillä silmät ovat monessa mielessä ulostyöntynyt osa aivoja. Näköelimemme kehittyvät aivomassasta myös normaalisti kohdussa kasvavalle lapselle.

Aivo-organoiden "silmät” kehittyivät suurin piirtein samaan tahtiin kuin sikiöllä. Ensimmäiset merkit näköelimistä havaittiin, kun organoidi-aivot olivat 30 päivän ikäiset. Silmämaljat kykenivät havaitsemaan valoa jo 50 päivän jälkeen. 

Muodostumissa havaittiin useita eri silmäsoluja sekä kehittyvää sarveiskalvoa. Maljassa kehittyvä verkkokalvo, silmän aistiva osa, oli todistetusti muodostanut yhteyden aivoihin. Tämä oli merkittävä saavutus, sillä ennen tätä tutkijat eivät ole havainnoineet yhteyden muodostumista verkkokalvolta.

DÜSSELDORFIN tutkijat loivat 16 erää aivo-organoideja, yhteensä 314 kappaletta. Niistä 72 prosenttia alkoi onnistuneesti luoda silmämaljoja.