Muoviroska ei ole ainoastaan merten ja merenelävien ongelma, vaan mikromuovia kertyy huomattavia määriä myös ihmisten elimistöön.
Tutkimuksen mukaan muoviroska on peräisin etenkin juomavedestä.
Elimistöömme päätyy jopa viisi grammaa mikromuovia viikossa,
arvioi Maailman luonnonsäätiön WWF:n tilaamaan tutkimukseen perustuva raportti.
Australialaisen Newcastlen yliopiston tutkimuksen mukaan muoviroska on peräisin etenkin juomavedestä. Mikromuovia kertyy sekä pullo- että hanavedestä. Tutkituista elintarvikkeista merenelävät, oluet ja suola sisälsivät suurimmat mikromuovijäämät.
Keskiverto ihmisen elimistöön voi päätyä jopa 1 769 muovihiukkasta viikossa pelkästään juomaveden kautta, kertoo raportti. Viime viikolla julkaistun kanadalaistutkimuksen mukaan ihmiset nielevät ja hengittävät kymmeniätuhansia mikromuovipartikkeleita vuosittain.
Alueelliset erot mikromuovin määrissä ovat kuitenkin suuria. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Intian juomavedestä löytyi kaksinkertaiset määrät mikromuovia verrattuna Euroopan ja Indonesian juomavesiin.
Suomessa jätevedenpuhdistus ja juomaveden laatu ovat hyvällä tasolla. Suomalaiset eivät kuitenkaan saa synninpäästöä, sillä kuluttajien muovipakkauksista vain reilu neljäsosa päätyy kierrätykseen.
”Suomessa ovat Itämeren muoviroskaisimmat rannat, joiden roska on peräisin kuluttajien ja rakennusten käyttämästä muovista”, kertoo WWF:n Suomen meriasiantuntija Anna Soirinsuo.
Myös järvivesistä, joista juomavetemme valmistetaan, on löydetty mikromuoveja yhtä paljon kuin Itämerestä.
Mikromuovien terveysvaikutuksista ei tiedetä vielä paljoakaan, mutta ne voivat mahdollisesti vapauttaa myrkyllisiä yhdisteitä kehoon. Raportin mukaan jotkut muovit sisältävät kemikaaleja ja lisäaineita, jolla saattaa olla vaikutusta ihmisten seksuaaliseen toimintakykyyn, hedelmällisyyteen ja voi lisätä syöpäriskiä.
WWF:n mukaan jopa kolmannes muovijätteestä päätyy luontoon, ja jos tilanne ei muutu, vuonna 2025 jokaista kolmea kalatonnia kohti meressä on tonni muovia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti