01 helmikuuta, 2019

Egobuustaudu ennakolta


Kuvahaun tulos haulle buustata

Johtamispsykologi Mia Aspegrén  painottaa sisäisen puheen merkitystä kriisitilanteissa.
Se, miten itseään puhuttelee, voi jopa ratkaista kriisistä selviämisen.
Vaihtoehtoja on kaksi, se latistava tai kannustava.

Sisäisen puheen kautta pystyy virittämään ajattelun ja suorituksen huippuunsa.

Vaihtoehto 1: ”Ei hyvänen aika, missä tilanteessa minä tässä nyt taas olen… Hyi miten hermostuttaa. Mitä ihmettä mun pitäisi tässä nyt tehdä? Meneekö kaikki nyt tämän takia ihan pieleen? Miten noloa ja kamalaa… Haluan äkkiä eroon tästä tunteesta ja tilanteesta.”

Vaihtoehto 2: ”Ai tällainen tilanne. Mielenkiintoista. Tarkastellaas vähän. No niin, Matti, miltä näyttää? Hei, mikä tässä sinua nyt niin hermostuttaa? Ei hätää, olethan ennenkin selvinnyt. Mietitääs hetki ihan rauhassa, mikä olisi fiksua tässä kohtaa seuraavaksi? Mietipä, miten neuvoisit kaveriasi toimimaan? Teet vain parhaasi, älä ota liikaa paineita. Rohkeasti nyt vain, Matti.”

 Minä. Tutkimukset osoittavat, että minä –muotoinen puhe alentaa painetilanteissa ajattelukykyä. Se hämmentää, hermostuttaa ja pitää tunteet ja ajattelun liiankin tiivisti kytkettyinä toisiinsa.

 Etunimen voima
Sen sijaan jos vaihdat puhuttelumuodoksi oman etunimesi ja puhuttelet itseäsi kolmannessa persoonassa, keino on huomattavasti tehokkaampi selkiyttää ajattelua ja parantaa päätöksentekoa. Sopiva sivuun astuminen auttaa hahmottamaan tilannetta neutraalimmin ja vähentää paineita yksisilmäiselle, tunnepohjaiselle reagoinnille.

 Tunteen ja ajattelun kytkökset aivoissa
Etäistämisestä seuraavalle ajattelun laadun kohentumiselle on perusteet aivotutkimuksissa. Etäistetyn ajattelun kautta aivoillemme jää enemmän tilaa jäsentää, luoda strategioita ja ratkaista asiaa kuin jos pinnistämme työstämään hankalaa asiaa suoraan tunnevyyhdistä käsin. Tunnepitoisilla sanoilla sen sijaan on suora koukku aivoissamme niihin osiin, jotka tuottavat ajatteluumme enemmän vaistonvaraista reagointia kuin analyyttistä ajattelua.
 Neuvo itseäsi kuin ystävää
Miten helppo onkaan antaa hyviä, hyväntahtoisia ja kannustavia neuvoja ystävälle. Ota itseesi hyvän ystävän asenne. Astu hetkeksi tarkkailijan asemaan ja katso tilannetta hötkyilemättä sivusta. Sen jälkeen saatatkin jo keksiä jonkin fiksumman neuvon itsellesi.

 Sanoitus. Puhe antaa ajatuksillemme muodon, jolloin ajatuksesta saa helpommin kiinni. Pystyt helpommin tarkastelemaan ja haastamaan ajatteluasi. Ajattelenko juuri nyt kohtuullisesti? Liioittelenko, paisuttelenko? Vähättelenkö? Olisiko joku muu näkökulma käyttökelpoisempi? Miten joku ihailemani henkilö ajattelisi juuri tässä tilanteessa?

 Egobuustaudu
 Sisäisellä kannustavalla tai lannistavalla puhesävyllä on selvä ero suoriutumiseen: ”Hyvä, kyllä sinä pystyt siihen. Ei kun uutta yrittämään!” vaiko ”Tuskin onnistun. Viitsinkö edes tosissani yrittää…” . 
Tsemppipuheessa ei ole kyse vain positiivisesta egobuustauksesta ja hyvän mielen ylläpitämisestä. Se todellakin myös vahvistaa kykyämme ajatella ja toimia laadukkaammin haastavissa tilanteissa. 
Miksi näin? Koske kannustava sisäinen puhe auttaa meitä joutumasta painetilanteissa nk. tunneliajatteluun. Panikoituva ajattelu toimii selkärankareaktiolla kuten pakeneva ihminen hyökkäävän karhun edessä. Se näkee vain vaaran, puolustautuu ja muu ajattelu kapeutuu. Yhtä primitiivisesti pakkaa käymään myös vähemmän vaarallisissa, mutta stressiä nostattavissa arki- tai työtilanteissa. Itselle tukea antava sisäinen puhe antaa näissä tilanteissa mahdollisuuden havaita tilannetta laajemmin ja se vähentää myös haitallista defensiivisyyttä eli liiallista itsensä puolustelua. Jos siis neuvottelutilanteessa joku antaisi tulla sinun puolellesi pöytää kovaa kritiikkiä, et sopivan sisäisen puheen ansiosta suistuisikaan loukkaantuneena kukkotappeluun (pakene tai puolustaudu -reaktion ohjaamana), vaan voisit lähestyä väitteitä rakentavammin. Hyvän tai huonon sisäisen puheen vaikutus on mitattavissa suoraan aivotoiminnastamme.

 Ylitä itsesi. Voit puhua itsesi huippuvireeseen ja onnistumisiin. Mitä jos sen sijaan, että keskityt miettimään miksi et voi tehdä asioita, joita haluaisit, ottaisitkin vahvan sisäisen monologin, joka osoittaa sinulle toistuvin, vakuuttavin sanoin, miksi juuri on todella niin, että sinä itse tulet edistymään ja onnistumaan tavoitteissasi? Mitäs luulet, jos pääsisimme kuuntelemaan maailman suurimpien menestyjien pään sisäistä puhetta - eikö se olisi juuri jotakin tämän tapaista mitä kuulisimme? 
Olen varma, että olisi. Miksi siis emme myös itsekin tekisi niin?
"Siis, puhu itsellesi. Sillä on väliä", Aspegrén sanoo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti