Tällä pellolla kasvatettiin muuntogeenistä perunaa
Luotto omiin tietoihin on katteetonta, osoittaa Yhdysvalloissa, Saksassa ja Ranskassa tehty kysely.
Kaikkein voimakkaimmin geenimuuntelua vastustavat ihmiset uskovat tietävänsä siihen liittyvästä tieteestä eniten.
Luulo ei ole tässäkään tiedon väärti. Itse asiassa kärkkäimpien vastustajien tiedot ovat kaikkein hatarimmat, päättelevät useiden yhdysvaltalaisten yliopistojen tutkijat Nature Human Behaviour -lehdessä.
Päätelmä perustuu kyselytutkimuksiin, joihin osallistui yli kaksi tuhatta ihmistä Yhdysvalloissa, Saksassa ja Ranskassa.
Osallistujilta ensin kysyttiin, miten paljon he uskoivat tietävänsä muuntogeenisistä ruoista. Tietojensa vahvuutta he saivat arvioida numeroasteikolla.
Sitten heidän todellisia tietoja tieteestä ja genetiikasta testattiin tosilla ja epätosilla väittämillä, joiden paikkansapitävyyttä heidän piti arvioida. Näillä mitattiin sekä yleistä tieteen lukutaitoa että geenimuuntelun kannalta merkityksellistä tietämystä.
Kantaa piti ottaa esimerkiksi väitteisiin, että elektronit ovat pienempiä kuin atomit tai että kaikissa kasveissa ja eläimissä on dna:ta.
Kaikissa kolmessa maassa geenimuuntelun vastustajat pärjäsivät huonoiten tietotesteissä. Tutkijoiden mukaan tietämys heikkeni sitä enemmän, mitä kiivaammin vastusti gm-ruokaa.
Jyrkkyyden voimistuessa kuitenkin perusteeton usko omiin tietoihin vain vankistui.
”Tulos on nurinkurinen, mutta pitää yhtä aiempien ääriajattelua kuvaavien tutkimusten kanssa. Äärinäkemykset usein juontavat siitä, että ihmiset luulevat ymmärtävänsä mutkikkaita asioita paremmin kuin he oikeasti ymmärtävät”, sanoo tiedotteessa tutkimuksen päätekijä, professori Philip Fernbach Coloradon yliopistosta Boulderista.
Tulos tekee ymmärrettäväksi sen, miksi valistus ei välttämättä mene perille. Jos ihmisillä on luja vaikkakin katteeton usko omiin tietoihinsa, he eivät ole valmiita ottamaan vastaan niitä horjuttavaa näyttöä.
”Ihmisten mielen muuttaminen vaatii ensin sen, että he tunnistavat, mitä eivät tiedä”, sanoo tutkija Nicholas Light Boulderista.
Kansalaisten näkemykset geenimuuntelusta poikkeavat selvästi tieteen valtavirrasta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyssä mielipidemittauksessa 88 prosenttia tutkijoista piti muuntogeenimenetelmällä jalostettua ruokaa turvallisena. Tavallisista ihmisistä sen turvallisuuteen uskoi vain 37 prosenttia.
Tieteilijöiden valtavirtakäsityksen mukaan muuntogeeninen ruoka on turvallista ja sen käytöllä voitaisiin tehdä paljon hyvää ihmiskunnalle. Geenijalostuksella voitaisiin muun muassa tehdä ravitsemuksellisesti parempaa ruokaa, suurentaa satoja ja vahvistaa viljelykasvien kestävyyttä tauteja ja kuivuutta kohtaan.
Näistä mahdollisuuksista huolimatta monet tavalliset ihmiset vieroksuvat geenimuuntelua. Myös ympäristöjärjestö Greenpeace vastustaa sitä. Se sai pari vuotta sitten suuren joukon nobelisteja laatimaan julkilausuman, jotta järjestö lopettaisi kampanjoinnin menetelmää vastaan.
Geenimuuntelun vastustus muistuttaa ilmastodenialismia eli näkökantaa, että ihmisen kasvihuonekaasujen päästöt eivät olisi syynä ilmastonmuutokseen.
Ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä on laaja tieteellinen yksimielisyys. Silti monet panevat hanttiin eivätkä usko tiedeyhteisön todisteisiin – samaan tapaan kuin moni epäilee geenimuuntelua, vaikka tieteen valtavirta pitää sitä hyödyllisenä ja turvallisena.
Tieto ja asenteet kuitenkin asettuvat hieman eri asentoon ilmastokysymyksessä. Fernbach ja kumppanit nimittäin tutkivat vertailumielessä myös sitä, onko jyrkkyys ilmastonäkemyksessä yhteydessä todellisiin tietoihin ja käsityksiin omasta tietämyksestä.
Ei ollut. Ihmiset voivat ottaa jyrkästi kantaa ilmastonmuutokseen, mutta sillä ei ollut yhteyttä heidän tieteelliseen tietotasoonsa.
Ilmastokysymys on tutkijoiden mukaan niin politisoitunut varsinkin Yhdysvalloissa, että samastuminen oman poliittisen joukon kantaan painaa enemmän kuin tiedot.
Konservatiivi voi esimerkiksi jyrkästi kieltää ilmastonmuutoksen todellisuuden, vaikka hänellä onkin tieteellistä lukutaitoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti