18 lokakuuta, 2017

Uusi täsmälääke mullistaa unettomuuden hoitoa

      Uuden sukupolven unilääkettä testataan Suomessa

Uuden sukupolven unilääkkeet pyrkivät palauttamaan oikean vuorokausirytmin, niin että potilas pärjäisi lopulta ilman lääkettäkin. Edelleen paras vaihtoehto on lääkkeetön hoito.

Voisiko unilääke toimia kuin antibiootti, jota syödään kunnes vaiva paranee eikä enempää?
Ehkä. Sitä ainakin tavoitellaan uusilla unilääkkeillä. Niillä pyritään palauttamaan ihmisen luonnollinen vuorokausirytmi, jolloin uni tulee helpommin illalla ja kestää paremmin läpi yön.

Kuvahaun tulos haulle uusi unilääke
Kyseessä ovat niin sanotut oreksiiniantagonistit. Oreksiinit ovat aivoissa syntyviä hormoneja, jotka säätelevät muun muassa ruokahalua ja vireystilaa. Oreksiini stimuloi aivojen vireystilaa ylläpitäviä mekanismeja.
Tutkijat ovat jo vuosien ajan selvittäneet, voitaisiinko oreksiinin vaikutusta säädellä lääkkeellä, jolla ei olisi perinteisten unilääkkeiden haittavaikutuksia eli muun muassa päiväväsymystä, huonomuistisuutta ja riippuvuutta.
Perinteisten unilääkkeiden kuten bentsodiatsepiinien ja niin sanottujen z-lääkkeiden käyttöä pyritään nykyisin vähentämään, osin niiden väärinkäytön vuoksi. Lääkkeistä irtipääseminen voi olla vaikeaa.
– Niihin tulee sellainen fyysinen tottumus ja ikään kuin henkinen turva. Ne voivat kulkea mukana vuosikausia, sanoo neurologiaan erikoistuva lääkäri Tomi Sarkanen.

          Tulokset hyviä

Jo viisikymmentäluvulla kehitetyt bentsodiatsepiinit eli ”bentsot” vaikuttavat keskushermostoa lamaavasti. Uudet lääkkeet puolestaan tähtäävät yleisen vireystilan laskuun yöllä, jolloin normaalin unirytmin pitäisi palautua.
Oreksiinien jäljille päästiin vuosikymmeniä sitten narkolepsiatutkimuksissa. Sittemmin alettiin tutkia, voitaisiinko ylipäätään unen laatua parantaa estämällä aivoja ylläpitämästä vireystilaa.
Kolme vuotta sitten Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) antoi luvan Belsomra-nimisen lääkkeen käyttöön. Belsomra on ensimmäinen oreksiinireseptorien toimintaa hillitsevä lääke. Lääkkeellä ei ole myyntilupaa Suomessa mutta sen vaikuttavaa ainetta, suvorexantia, on tutkittu myös suomalaisilla uniklinikoilla.
Tällä ei ole mitään väärinkäyttöpotentiaalia
– Suvorexantista on saatu hyviä tuloksia tarkoissa unitutkimuksissa. On jopa mahdollista, että se voisi auttaa uniongelmaisten lisäksi alzheimer-potilaita, sanoo professori, neurologian erikoislääkäri Markku Partinen Helsingin Uniklinikalta.
Oreksiiniantagonistit ovat lupaavia juuri siksi, että ne eivät näytä heikentävän muistia toisin kuin perinteiset unilääkkeet. Lisäksi uusilla unilääkkeillä on se etu, että niitä ei voi käyttää väärin.
– Tällä ei ole mitään väärinkäyttöpotentiaalia eli ihminen ei pääse tällä lääkkeellä pilveen vaikka kuinka paljon käyttäisi, Partinen sanoo.
Unilääkkeeksi sopivia oreksiiniantagonisteja tutkitaan nyt kovaa vauhtia eri puolilla maailmaa. Japanilainen Eisai on jo pitkällä samaan ryhmään kuuluvan lemborexantin kehittämisessä.
Lemborexantin koekäyttö aloitettiin keväällä myös Suomessa. Mukana on toistasataa ihmistä, jotka saavat vuoden ajan aika-ajoin lemborexantia ja aika-ajoin lumelääkettä. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaa Mehiläinen.
Lääkkeen tehoa seurataan laboratoriokokeiden ja joka aamu täytettävän unipäiväkirjan avulla.

          Lääkkeetön hoito etusijalla

Helsingin yliopiston professori Tiina Paunio muistuttaa, että lääkkeettömän hoidon tulisi aina olla aina etusijalla unettomuuden hoidossa.
– Hyvän hoidon kulmakivi on huolellinen tilanteen selvittely: mitkä ovat unettomuutta aiheuttavia ja ylläpitäviä tekijöitä, voidaanko niihin vaikuttaa, Paunio toteaa.
Paunio pitää nyt kehitteillä olevia oreksiiniantagonisteja kuitenkin lupaavana varsinkin iäkkäiden uniongelmien hoidossa. Tosin heilläkin hoito olisi hyvä aloittaa muilla keinoilla kuin lääkkeillä.
– Iäkkäillä uni luonnostaan kevenee ja lyhenee. Silloin pitäisi miettiä vuorokausirytmiä, elämäntottumuksia ja elintapoja. Näitä pitäisi korjata ensin sekä pohtia, voiko unen häiriön taustalla olla esimerkiksi muita somaattisia tai psykiatrisia sairauksia. Vasta tämän jälkeen tulisi miettiä, tarvitaanko unettomuuden hoitoon lisäksi lääkehoitoa.
Paunion mukaan nykyisiä unilääkkeitä tulisi käyttää hyvin harkiten, muun muassa niiden aiheuttaman väsymyksen ja esimerkiksi kaatumisriskin vuoksi.
– Tämänkin vuoksi nämä uudet unilääkkeet ovat iäkkäillä varsin tiiviin tutkimuksen kohteena.
Toistaiseksi nyt kehitteillä olevasta unilääkkeestä ei ole paljastunut vakavia sivuvaikutuksia. Professori Markku Partinen arvioi, että uudet unilääkkeet tulevat apteekkeihin parin-kolmen vuoden kuluttua.
Suomessa unettomuudesta kärsii jopa joka kolmas aikuinen.
Moni saa apua lääkkeettömistä hoidoista, toisille unilääkkeet ovat välttämättömiä varsinkin unettomuuden pahimmassa vaiheessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti